Disney Klassikot 6: Saludos Amigos

Ensimmäinen Disneyn lyhäriklassikko Saludos Amigos julkaistiin vuonna 1942 eli ensimmäisen maailmansodan aikaan. Disney yhtiöllä ei ollut tuolloin varaa tehdä pitkää juonellista klassikkoelokuvaa, joten Saludos Amigos aloitti tämän lyhytelokuvien sarjan, joka jatkuu aina Tuhkimon tuloon asti. Saludos Amigosin pätkiä on näytetty Suomen televisiossa 80-luvulla ja ainakin elokuvan loppukohtaus on julkaistu myös suomeksi Akun Tähtiparaati vhs-kasetilla. Itse Saludos Amigos on tietääkseni ollut aikoinaan vuokravideolla katsottavana, muttei lainkaan myyntivideona. Dvd julkaisun kautta se on kotiteattereihin tullut tutuksi ja vasta ihan vähän aikaa sitten se julkaistiin Amerikassa Blu-rayna.

Saludos Amigos elokuvan alkuperäinen mainosjuliste

Saludos Amigos eli vanhalta suominimeltään Oppitunti, tunnetaan myös nimellä Terve Ystävät, ei siis ole juonellinen kokonaisuus. Elokuva on matkakertomus, joka sekoittaa liveaction dokumenttia, perinteistä Disneyn lyhytelokuvaa ja yksinkertaista puhetta kuvitettuna kauniilla animaatiolla ja musiikilla. Matka sijoittuu Latinalaiseen Amerikkaan 40-luvulla ja siellä seikkaillaan monissa paikoissa. Dokumentaarinen osuus kuvastaa sitä, kuinka animaattorit ja muusikot hakevat näiltä alueilta inspiraatiota animaation luomiseen ja välianimaatiot näyttävät taasen taiteilijoiden lopputuloksen ja luonnoskuvia. Pidän juuri näistä luonnoksista ja kuvituksista kovasti, sillä ne ovat äärimmäisen kauniita ja värikkäitä ja kuvastavat hyvin sen aikaista aikaa. Itse liveaction tavalla kuvattu dokumentaarinen osuus on jo aikansa elänyttä, mutta jotain äärimmäisen nostalgista niissä kohdissa on. Sen huomaa kun selitetty ja kuvattu kohta näytetään perässä animaationa, kuinka animaatio romantisoi ihan kaikkea esineistä ihmisiin. Mielenkiintoisinta dokumenteista on katsoa sen aikasta kaupunkivilinää ja ihmisten tanssien vilpittömyyttä ja musiikin iloisuutta. Tanssit tuo minulle mieleen ihan stepin ja neliötanssit, joita olen itsekkin tanssahdellut vanhojentansseissa. Sambarytminen musiikki sopii elokuvaan ja luo juuri oikeanlaisen tunnelman, vaikka henkilökohtaisesti ei suosikeintani ole.

Taiteilijoiden luomia luonnoskuvia

Dokumentin seassa on neljä toisistaan riippumatonta lyhytelokuvaa, joista yksi ei liity minusta mitenkään tähän Latinalaisen Amerikan teemaan. Ensimmäinen lyhäri on yksikertaisesti Latinalaisen Amerikan tapojen ja tavaroiden esittelyä, jossa oppijana on Aku Ankka. Kyseinen lyhytelokuva on tunnelmaltaan yhtä kepeä, hölmö ja juoneton kuin monet muutkin Aku Ankan lyhärit. Aku seilaa orsista tehdyllä venellä, opettelee soittamaan pikkupojan huilua ja kiipeilee laaman kanssa korkealla, ohkasella puusillalla. Huonostihan siinä lopulta käy. Toinen lyhäri kertookin Pedro lentokoneesta, joka on minusta se kaikkein ulkopuolisin. Pedron isälentokone vilustuu ja äitillä on liian korkea öljynpaine, joten Pedro hakee postin korkeitten vuorien takaa. Salamat, ilkeä vuori ja kova tuisku hankaloittavat työtä, mutta kyllä Pedro selvityi yhden vaivaisen postikortin takia. Pedro animaatio ei saa kiinnostusani lainkaan, sillä lentokone on hahmona niin kuiva ja hahmolle ei ole luotu minkään sortin persoonallisuutta. Samantyyppinen animaatio Little Toot julkaistiin myöhemmin Melody Time klassikossa, jossa päähahmo sai sympatiat itselleen. Pixar vasta vuosia myöhemmin näytti miten kunnolla kulkuvälineet saatiin ihmismäisiksi Autojen tultua. Kolmannessa lyhytelokuvassa tutustutaan enemmän caballerrojen eli Etelä-Amerikkalaisten cowboytten elämään Hessu Hopon avustuksella. Kyseinen pätkä on sähläystä ja esittelyä Hessun ja hänen heppansa kanssa.  Mitään erikoista ei ole siis luvassa ja kunnolla caballerrojen maailmaan päästään vassa Saludos Amigosin jatkoelokuvassa Kolme Caballerroa. Niistä kaksi esitelläänkin tämän elokuvan lopussa eli Aku
Ankka ja José Carioca.

Aku ja José aloittavat samban

 Viimeinen ja nautittavin osuus elokuvassa on se, kuinka taitelija maalaa maisemaa kankaalle ja lauletaan kaunista Brasilia laulua. Maisemaan tulee siveltimellä vettä, lintuja, kukkia ja tanssiva Aku Ankka ja uusi tuttavuus José Carioca. José opettaa Akulle samban rytmin ja kun kuva, liike, maalaus, maalisuti, musiikki, Aku ja José sambaavat elokuva alkaa vasta vetämään mukaansa. Harmikseni juuri tähän kiinnostavimpaan kohtaan elokuva päättyy, sillä kestoa on vain sen 43 minuuttia. Siksi Saludos Amigos loppuu ennen kuin ehtii kunnolla alkaakkaan, eikä ollut lainkaan niin hyvä mitä muistin. Oppitunti on harmillisen tasapainoton, sillä vaikka siinä on sisällä paljon kauniita valopilkkuja, niin keskimmäiset 3 lyhytelokuvaa ovat niin turhia. Ne on joko tehty todella kiireesti tai sitten siihen on tungettu valmiiksi jämät. Onneksi lopun Brasiliasambailu on silkkaa kultaa.

Saludos Amigosin vhs-kansi, Suomessa ollut vuokravideona 80-luvulla