Lippukokoelma

Lippukokoelma

perjantai 21. elokuuta 2020

Tv-suosikkini: Ruusun Aika

Elokuvien ohessa on tullut monenmoisia televisiosarjoja vuosien varrella seurattua. Jotkut niistä on painautunut ikuisesti mieleeni koskettavien tarinoiden tai herkyvän huumorin takia. Tässä osiossa esittelen suosikkisarjojani ja koitan pohtia, mitkä asiat kyseisessä sarjassa vetoaa minuun, niin että vuodesta toiseen haluan katsoa samoja jaksoja, joita olen niin monen monta kertaa jo elämäni aikana nähnyt. Tällä kertaa paneudutaan minun kaikkien aikojen suosikki televisiosarjaani Ruusun Aika.
Sarjan tähti Roope Ruusunen
Ensikosketus: Ruusun Aika esitettiin televisiossa ensimmäisen kerran vuosina 1990-1991. Tuolla välillä minä olen syntynyt. Ensmmäinen uusintakierros lähti pyörimään syyskuussa 1992, jolloin olen ollut reippaan vuoden vanha. Siltikin minulla on jokin mielikuva, että Ruusun Aikaa katsottiin ensimmäisessä kodissamme. Kun toinen uusintakierros tuli kesällä 1998 olen sarjaa varmasti katsonut ja fanitin Roope Ruususta niin peijakkaasti. Sarja unohtui, muitta siinä 10-vuotiaana (eli noin vuonna 2001) aloin muistelemaan sitä sarjaa, jossa ole se kiva poikatyttö Roope ja söpön näköinen Illi. Pitkään en muistanut edes sarjan nimeä, kunnes katsoin kotona Muumilaakson Tarinoita nauhotetulta vhs-kasetilta. Kasetin lopussa nimittäin oli tallennettuna lähes kokonaan Ruusun Aika jakso Sadelinun aika. Koska Muumit on meille nauhoitettu 90-luvun ekalla tv-pyörimiskerralla, niin tämä jakso on täytynyt venhempieni nauhoittaa tuolloin Ruusun Ajan ensilähetyksellä. Kun Ruusn Aika Roopea kaipasin, katsoin aina tämän yhden jakson Muumien lopusta, vaikka se oli kuinka rämisevä. Hauska muisto myös liittyy sihen, että Ruusun Ajan perään on nauhotettu jakso Napakymppiä ja video pätkäsee loppuun, juuri kun herra X oli sanomassa kenet naikkosista hän valitsee.
Esko antaa Marjalle pastakattilan
Ruususten keittiössä on esillä ysärin graafiset kaapit
Pihalla on portti, josta Meri tulee kotiin
Illi pitää kädessään enkelten hirtettyjä sieluja
Kun kevällä 2009 Ruusun Ajat julkaistiin dvdlle olin aivan innoissani. Ostin ne heti, kun ne meidän Prisman saapui ja katsoin yhdellä putkella kaikki jaksot viikonlopun aikana. Kaksi ensimmäistä levyä ostin yhtäaika, kolmannen hitusen myöhemmin. Muistan kuinka kaverini vietti 18-vuotis synttäreitään ja minä olin jo jättämässä juhlat väliin, koska halusin vain katsoa Ruusun Aikaa heti.

Juoni: Ruusun Aika kertoo Ruususten uusioperheestä. Siihen kuuluu isä Esko, äiti Marja, Marjan tytär Meri, Eskon poika Ilmari eli Illi ja nuorimpana poikatyttö Roope eli Roosa-Maria, sekä tietenkin Nero koira. Marian äiti Senni on aluksi myös mukana. Esko on lääkäri ja Maria ison firman hallintojohtaja. Maria saakin ylennyksen sarjan aikana. Meri on lukion abi ja hän vaihtaa sarjan aikana poikaystvää useaan otteeseen. Hänellä on ystvätär Heidi, jonka kanssa välit tulehtuu poikaystvä Sanden takia. Illi taasen harrastaa musiikkia ja graffittien piirtämitä ja on välillä poliisien kanssa tekemisissä. Illiä ei liiemmin koulu innosta, kavereitten kanssa on hauskempaa. Roope on kunnon poikatyttä. Hän harrastaa futista, käyttää farkkuja ja toivoo että pippeli kasvaisi. Roopella on kaveri Iida, joka on lähes päinvastainen. Senni mummi on Marjan äiti, joka on muuttanut maalta Ruususten perässä kaupunkiin ja sarjan aikana muuttaa Ruususten kotiin. Senni hoitaa pitkälti taloustyöt ja ruuanlaiton, mutta sarjan mittaa Senniä varjosta syöpä. Ruusun Ajasta myös se tietysti tekee muistettavan, että Nero koira osaa puhua. Tosin, vain katsojat ja Ruususen perheen jäsenet voi kuulla ja ymmärtää Neron sanomiset.
Nero
Marja ja Senni
Ruususten olohuoneessa
Alli kertoo Roopelle juttja ullakolla
Ruusun Aika kertoo pitkälti perhearjesta. Vaikka sarjaa voi katsoa yksittäisinä kauniina jaksoina, niin pitkällä tähtäimellä isoja asioita tapahtuu ja hahmot kasvaa. Ensimmäisellä kaudella koko perhe taistelee Sennin syövän kanssa ja Nero koira istutetaan ja hän saa pentuja. Isoin rooli on kuitekin Roopella, kun hän uhmaa naiseksi kasvua ja haaveilee parrasta ja peniksestä. Ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa Esko sanookin Roopelle tosiasian; "Identiteetti on sitä, että Roope on Roope vaikka mekko päällä." Roope on mielikuvituksellinen lapsi ja ullakolla hän näkee isomummunsa (eli Marjan mummun) Allin ja kertoilee tarinoita Allista. Eskoa tämä ahdistaa ja Roope lähetetään neurologisiin tutkimuksiin. Vaikka Roope saa terveen paperit, niin hän silti on välillä uppoutuneena Allin juttuihin ja kertoilee esim. loitsuja Sennin syövän paranemiseksi.
Anja ja Marja syöpäsairaan äidin äärelä
 Toisella kaudella koetaan hahmoilla enemmän henkilökohtisia ongelmia. Illi kokee ensirakkauden ja sen menetyksen, Marja tyttömyyden ja Meri tulee raskaaksi. Isoin kysymys sarjassa onkin kenelle Merin lapsi kuuluu, uudelle aviomihelle Kurtille vai entiselle, ihanalle valaistulle puolijättiläiselle Anttonille. Meri on ainut joka tietää, mutta hän uskaltaa totuuden paljastaa Anttonille vasta synnytysvaheessa. Lapsi syntyykin uuden vuoden yönä, mihin sarja päättyy.
Illin ensirakkaus Ilona
Merin oikea rakkaus eli valaistu puolijättläinen Antton
Uuden Vuoden Yönä Roope näkee pitkästä aikaa Senni ja Alli haamun
Tärkeitä muita mainittavia hahmoja ovat tietekin kauppiaspariskunta Matikainen ja Marjan sisar Anja. Matikaisen pariskunta on aika epeli. He pitävät pientä elintarvikekauppaa ihan Ruususten lähellä ja toimivat koko Ruususen perheen terapeutteina. Aina kun Esko tai Marja menee sisään, niin he avautuvat Matikaiselle. Roopen kassa taas Matikainen on kunnon kaveri, sillä he viettävät suklaanapipäivää. Kauppiaan rouva, rouva Matikainen tunnetaan Alati Sairaana. Hän aina kertoo sairauksistaan, jota Ruususet, varsinkin Esko ei jaska kuunnella. Roopen pienen ovelan juonen avulla Neron yksi pennuista, Risto-Paha päätyy Matikaisille ja hänen avulla Rouva Matikaisesta tulee täysin terve.
Roope kertomassa kuulumisia kauppias Matikaiselle
Nero synnyttää pennut Sennin hautajaispäivänä
Matikaisen rouvasta Alati Sairaasta tulee Täysin Terve Risto-Pahan ansiosta
Illillä on omat kaverinsa, joita ei usein kuvaja Merillä on-off ystävä Heidi. Roopekin välillä pitää Iidan seurasta, mutta Eskolla ja Marjlla ei oikein aikuisia ystäviä ole. Esko ensimmäisellä kaudella vähän flirttaa yhden psykiatrin kanssa ja Marja taasen avautuu siskolleen Anjalle. Anjalla on entinen köyhä miehenä ja 7 synnytettyä lasta. Anja käy usein Ruususilla kylässä, vaikkei koskaanmuista, että heille ei kannata jäädä nukkumaan. Kun Meri synnyttä lapsen kotona uuden vuoden yönä, Esko on synnytyksessä lääkäri ja Anja kätilö. Toisella kaudella Marja ja Esko löytävät vanhoja ystäviä. Marjaan ottaa yhteyttä vanha kaveri Virva ja Esko bongaa sairaalassa potilaansa Aleksin isän Jussin. Marjan ja Eskon kotikekkereissä Virva ja eronnut Jussi sitten löytävät toisensa ja Alesikin osaa suhtautua Jussiin paremmin.
Illi ystävystyy Aleksin kanssa
 Näyttelijät: Ruusun Ajassa on suurimmilta osin mielettömät näyttelijät. Ainoa hahmo ja näyttelijä josta en niin välitä on Katja Kiurun esittämä Meri. Vaikka Meri on kuvattu kauniiksi ja fiksuksi, niin minusta hän on suurmman osan ajasta todella ärsyttävä. Ehkä 90-luvun kauneusihanteeet sitten oli erilaiset, mutta en missän kohdassa näe Meriä oikein kauniina. Riitta Rätyn esittämä Marja on niin ysäriäiti kuin voi, hänestä tulee pitkälti mieleen oma äitini 90-luvulla. Hänellä on kunnon temperamenttia ja hän on kyllä koko Ruususten perheen pää ja hänellä on oikeasti hauska huumori. Marja on minulle kyllä juuri sellainen symboli 90-luvun äitiydelle. Jukka Puotila näyttelee isä Eskoa ja on ihan jees. Hän on mukva ja isällinen, mutta vähän tylsän oloinen. Pahaa poikaa Illiä näyttei tuolloin nuori Paavo westberg ja yksinkertaisesti Illi on ihana. Illi on just tyypillinen tenipoika. Hänelle kaverit on tärkeämpiä kuin koulunkäynti, hän pettyy ja iloitsee voimakkaasti. Westbergin näyttelemässä Illissä on jotain todella aitoa, mutta myös paljon kaihoa. Illi on usein tosi vihainen, ilman että itsekkään oiken tietää että mille ja välillä myös surullinen. Minusta illi on hahmona paljon fiksumpi kuin Meri. On todella koskettavaa miten välillä Illi osaa avautua ja puhua syvällsiä esim. ensirakkauden lähdöstä ja rakastumisesta. Merin poikaystävistä pitää nostaa Antton eille, joka on Merin lapsen isä. Hahmoa esittää Jussi Lampi ja onkin huvittavaa, että koska hän on Meriä puolitoistakertaa isompi, niin kaikki kutsuvat häntä puolijättiläiseksi. Muutenkin tälläiseen levolliseen sarjaan sopii, että on yksi valaistu, joka ajaa kukkarekkaa.
Ihana Illi el Ilmari Ruusunen
Ensiset Köyhät ja seitsemän veljestä ovat Ruususilla kylässä. Anja ja Lauri ovat vakavissaan, kun kuulevat Sennin syövän uusiutvan
Ruususten koti on koristeltu juhlavasti, kun Meri menee naimisiin
Roope keksii Illin biologia kirjasta Solulima räpin, jota koko perhe yhdessä bailaa
Tärkein Ruusun Ajan kaksikko on Roope ja Nero, eli Pauliina Sykkö ja Fiona koira. Olen paljon katsonut tv-ohjelmia joissa näyttelee lapset, mutta en missään ole ikinä nähnyt näin luontevasti näyteltyä hahmoa kuin Roope ja vielä lapsen näyttelemänä. En tiedä muistuttaako Pauliina itse yhtään Roopea, mutta Roope sai minusta jo lapsena fanin. Yksinkertaisesti se, että itse sain lapsena telkkarista nähdä, että tytötn ei ole pakko pitää mekkoja ja työilläkin saa ola mielikuvitusta, oli jotekin todella tärkeää. Samaistuin Roopen ajatuksiin siinä, että naisen elämä on isona tylsää, mekko ja korkokenkiä. Kyllä minkin lapsena halusin mieheksi, vaikken futista pelannutkaan. Toisen kauden aikana Roope saa pikkuisen tyttömäisyyttä hevosharrastuksen kautta, mutta koen Roopen enemmän vain välittävän eläimistä, kuin itse hevosella ratsastamisesta. Siksi pitkälti koen Neron juurikin Roopen koirana. Kun Nero yhtenä päivänä karkaa, ja mummin syöpä uusiutuu niin Roope enemmän suree Neroa, kuin mummia. Voin vain sanoa, että Pauliina Sykkö oli täydellinen Roopena ja varmasti moni lapsikatsoja tuolloin (minun lisäkseni) fanitti Roopea juurikin siksi, että Roope oli juuri sitä mitä hän halusi olla. Roosa-Mariaa ei saatu pakotettua siihen tyttömäiseen mekkomuottiin, vaan hän saa ja hänen pitääkin olla oma Roopemainen itsensä. 
Roope ei välitä nukkeleikeistä
Kun Roopesta tulee heppatyttö, niin huoneen seinämätkin muuttuu ja saa hevoskuvia
Nero ja Roope jouluna
Miksi juuri Ruusun Aika: Hahmoista sanon suoraan Roope ja Illi ja nerokkaita lausahduksia haukkuva Nero. Koska Matikaisen Leipää ei ole enään olemassa ja koska Ruusunen kirjaimellisesti kuvastaa perheen arkea. Käydään läpi iloja ja suruja. Marja monesti odottaa ja toivoo, että oltaisiin vain yhdessä pöydän ääressä ja juotaisiin teetä. Ei sellaista perheidylliä olekkaan missä kaikki olisi kokoajan onnellisia ja ehkä hyväkin niin. Muuten onni ei tuntuisi niin hohdokkaalta kuin nyt. Ruusun Ajan on käsikirjoittanut Raija Oranen ja hän on tehnyt käsikirjoituksen pohjalta kaksi romaania, jotka ovat hyvin suoraan tv-sarjasta. Kirjoissa kuvataan hahmojen tunteita sanoilla, joita näyttelijät näyttelevät loistavasti. Kirjoista saa kuitenkin sen lempeän ja perheonnisen fiilisken, samaa mitä sarjaa katsoessa. Minulla tulee aina Ruusun Ajasta hyvin levollinen ja kotoisa olo, vaikka olenkin sen jo kuinka moensti katsonut.
Sennin hautajasissa on lapsille kinkkuleipiä ja aikuisille lohta
Ruususilla on todella 90-lukua henkivä koti
Kun mainitsin, että hahmoista Marja edustaa mnulle sitä puhtainta 90-luvun hahmoa, niin koko  Ruusun Aika sarjana itessään kyllä edustaa minulle sitä kirkkainta ysäriä, vaikka onkin sen alkuajoilta. Ruususten koti on iso omakotitalo Helsingin Toukolassa. Talossa on vanhemmilla oma makuuhuone ja kylppäri ja yläkerrassa kolme lastenhuonetta ja kylppäri. On ullakko, ulkosauna, iso piha ja omenapuut ja sisällä olkkarin nurkassa vielä pieni makuuhuone ja olohuoneessa ruokailutila, joka on avoinaiseen keittiöön yhteydessä. Talossa on takka ja keittiön ja ruokalutilan kulmauksessa pehmyt kierretuoli. Lattiat ovat tummia kiiltäviä laattoja, joissa matot lähes liukuu. Astiat ovat usein tumia ja kulmikkaita ja Marja saa jopa pastakattilan lahjaksi. Illin katossa on muovinen papukaija ja Roopen huoneessa lattialla sarjakuvalehtiä ja heppajulisteita. Näin ysäriä sisustusta en oikeasti näe enää missän. Sarjassa ei paljoan olla ulkona, mutta aina kun ollaan, niin vuodenajat näkyvät aidosti ja niin rosoisesti kuin kuuluukin.

Musiikin sarjaan teki Johnny Lee Michaels, josta olenkin oman postauksen tänne aikoja sitten kirjaillut. Musiikki on leikkisää, välillä uhkaavaa, mutta pääasiassa oikein ruusuista. En voisi sarjaan mitän muuta musiikkia kuvitela. Onneksi osa nästä lyhyistä sävelyksistä on myös levyllä julkastu ja itsellä ne on välillä ihan soittoäänenä.

Mieleenpainuvat kohtaukset:

Joulun Tähti jakson loppupuolisko, jossa vietetään jouluaattoa. Roope avaa kalenterin, hän haistelee tuoksuja kun illan juhlaan valmistaudutaan. Marja ja Senni kokkaavat, Illi laulaa Juice Leskisen Sikaa ja Meri koristelee kuusta enkeleillä, hirtettyjen sieluilla. Itse juhlassa Roope esittää joulukuvaelman, jossa Nero on Jeesus.
Roope kyselee miksi linnut ruokitaan...
...Ja Senni ja Marja koittavat parhain mahdollisin keinon vastata
Ruokapöytä on koristeltu hienoksi juhlaa varten
Roope esittää joulukuvaelman
Kun ainakin parisa jaksossa käydän uimassa. Uimahallit näyttävät ihanan houkuttelevilta, kun sielä on paljon valkeaa kaakeia, pärskyvää vettä ja kasveja.

Vesipedot
 Senniä on käyty katsomassa sairaalassa ja sieltä lähtiessä koko konkkaronkka hakee pizzaa. Roope haluaa Pizzburgerin; burgerin jonka sisällä on pizza.

Neron palattua karkumatkalta hänet istutetaan Kekkoselle. Silloin Esko joutuu kertomaan Roopelle kuinka tehdään lapsia: Mies ja nainen kiertävät ympyrää ja humpas vaan, se mies hyökkää naisen selkään ja alkaa puhuu latinaa. Kai ymmärsit?

Odotusten yö jaksossa Maria laulaa Sennille Maan Korvessa kulkevi lapssen tietä. IIda ihmettelee miksi Maria laulaa. Aluksi ei olla kuuntelevinaan. Senni joutuu sairaalaan ja kun aamulla Maria sieltä palaa ja saa surullisen puhelun, silloin Roopen mukaan laulu tekee Marialle hyvää.

Meri valmistuu ylioppilaaksi ja kesä ja Ruususten piha on kukista kukkeimmillaan.
Tuore ylioppilas Meri
Marja, Esko ja Illi ovat ylpeitä Meristä
Toisella kaudella Esko, Illi ja Roope käyvät Jussin ja Aleksin kanssa kanootilla saarella. Saaressa olo on kaunista maiseanvaihtelua ja sielläkin käydään uimassa. 
Illi ja Roope kylmässä järvessä
Kun Marja ja Esko pitävät kunnon kemut, he tutustuttavat Jussin ja Virvan toisillen. Silloin Roope on Merin luona yötä ja siellä he toteavat olevasna parhaita sisaruksia.
Pietäänkö kädestä?
Vimeisessä jaksossa eli uuden vuoden yönä, kun Onni Moilanen syntyy, näytetään ihanasti perinteitstä vuodenvaihdon juhlaa. Valataan tinaa ja Anja pova korteista.
Roope on ostanut hevosenkenkä tinoja
Roope järjestää taikapeilin,josta Meri saa myöhemmin nähdä Anttonin
Juhlat vauhdissa
Anja povaa korteista nuorisolle
Merin kotisynnytys jännittää
Meri ja Antton saavat pojan, Onni Moilasen.

sunnuntai 16. elokuuta 2020

Disney Klassikot 50: Kaksin Karkuteilä

Disneyn 50. klassikko Tangled ei herättänyt minussa julkaisuaikanaan mitään mielenkiinnon rippeitä. Heti ensimmäiset julkaistut kuvat eivät innostaneet ja nimi Tangled kanssa vähän hämäsi, olin kuitekin ymmärtänyt että tarina on Rapunzel satu, miksei leffan nimi sitten ole Rapunzel? Myönnän, että minulla oli valtavat ennakkoluulot elokuvaa kohtaan, sillä Rapunzel on yksi lapsuuteni suosikkitarinoita ja tullut niin yllättävästä paikasta minule tärkeäksi kuin Barbie lehdestä. Oisiko ollut kesän 1997 Barbie lehdessä, kun oli kolmeosainen Rapunzel tarna johon tykästyin valtavasti. Rapunzel Barbienuken sain jouluna ja muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyi Barbie Tähkäpää elokuva, joka kanssa oli tärkeä. Näihin tuntemuksiin Disneyn Rapunzel Tangled ei kohdistunut lainkaan. Kolmesti olen elokuvan katsonut ja inhoni ei ole laantunut, elokuva vain on huono ja nyt vielä enemmän olen huomannut miksi.
Mainosjuliste
Kaukaisessa Coronan valtakunnassa Kuningas ja Kuningatar toivoivat lasta. Kuningatar sairastuu ennen synnytystä ja Kuningas etsii taikakukan, jolla saa Kuningattaren parantumaan. Taikakukka auttaa nuorentumaan, jos siihen koskee samalla kun laulaa. Tällä keinolla noita Gothel on pysynyt vuosisatoja hengissä ja nyt kun kukka on mennyt, noita tarvtsee uuden amuletin. Hän varstaa vastasyntyneen kuninkaallisen tyttären, jonka hiuksiin taika on siirtynyt. Kuningatar ja Kuningas itkevät ja lähettävät lapsensa syntymäpäivänä lyhtyja taivaalle, samaan aikaan kun pikkuneiti ja Gothel elelevät kaukaisessa tornissa. Tähkäpää ei muista vanhemmistaan mitään, vaan pitää Gothelia äitinä eikä tiedosta hiustensa salaisuutta. Ne kimmeltävät valoa kun tämä laulaa, ei muuta. Gothel harjaa Tähkäpään hiuksia ja pitää itsensä näin nuorena. Jos Tähkäpään tukkaa leikkaa, taika ei toimi ja hius muuttuu ruskeaksi. Tähkän tukka kasvaa vuosi vuodelta ja kun likka on lähes täysi-ikäinen, kutreilla on pituutta lähes 20 metriä. Tähkis haluaisi edes kerran päästä tornista pois johon on ollut lukittuna, ainoana kaverina kameleontti Pascal. Gothel on manipuloinut Tähkäpäätä, että ihmiset ja ulkomaalma ovat vaarallisia ja että tornissa on turvallista elää. Tähkäpää katsoo ikkunasta joka vuosi syntymäpäivänään lyhtyshowta, joka tulee läheisestä valtakunnasta. Hän kokee, että lyhdyt jotenkin on osoitettu hänelle ja hänen suurin haaveesa on päästä katsomaan lyhtyjä lähempää.

Kun monta vuotta on neljän seinän sisällä, niin kyllähän siitä sekopaiäseksi tulee. Viimen Tähkäpää kehtaa huijata äitiään ja houkuttelee hänet retkelle tuomaan tälle itse tehtyä maalia synttärilahjaksi. Kun äiti on poissa, Tähkis viimein aikoo mennä ulos! Sattmalta samana päivänä huijari ja keikari Flynn Rider on varastanut palatsista kruunun ja pakenee sattumalta Tähkäpään tornille. Hän kiipeää sisään turvaan ja tapaa pitkäkiekuraisen likan. Tähkis hakkaa ukkoa paistinpannulla ja tappelua ja erimielisyyksiä on luvassa, mutta sopuun päästään. Tähkis piilottaa kruunun ja lupaa antaa sen takaisin Riderille, sillä eholla että tämä näyttää hänelle lyhdyt. Yhdessä siis lähdetään "Kaksin Karkuteille" ja Tähkäpää saa tökkiä varpaansa ruohoon ja veteen. Panikoidaan mitä äiti sanoisi ja seuraavalla hetkellä ei välitetä. "Seikkailuja" koetaan, eli käydään lähibaarissa, juostaan vartioita karkuun ja hengaillaan toreilla. Illalla yhdessä lähetään veneelle ja lähetetään lyhty matkaan ja ihaillaan niitä. Siinä kanssa kaksikko pikkasen pihkaantuu ja Flynn uskaltaa myös avautua, kuten Tähkäpääkin. Äiti on kuitekin rannalla vastassa ja Tähkäpää päätyy kotiin, kun Flynn Rider taasen linnaan.
Flynn on saanut panusta päähänsä
 Omassa tornissa Tähkäpäälle kuin salaman lailla avautuu vihdoin kuka hän on. Äitin kanssa tästä tulee iso riita, joka huipentuu onneksi prinssin väliintuloon. Kapakassa istujat ja yksi vartijoiden heppa on Flynn Riderin puolella ja hän pääsee pelastamaan ihastuksensa. Kun Gothel haavottaa Rideria, Tähkpää haluaa auttaa. Hän lupaa äidillen olla aina hänen taikavoimansa, jos vaan saa auttaa Flynn Riderin eloon. Äitihän ei ajatuksesta tykkää, eikä Flynkään. Hän katkaisee Tähkäpään hiukset ja 400-vuotias mummurainen tiphtaa tornista tomuksi. Tähkäpäätä itkettää, nyt hänen elämänsä ensimmäimen ja ainoa mies kuolee. Tosin, taikahan ei ole pelkästään Tähkäpään hiuksissa, vaan myös kyynelissä ja niiden avulla Flynn parantuu. Ja loppu hyvin kaikki hyvin, yhdessä palatsiin ja vanehmmat on iloisa ja kuningaskunta on iloinen ja Flynn varsnkin on iloinen kun saa nyt helpon elämän. Varmaan suurin osa katsojistakin on iloisia.

Vaan en minä, tästä nimittäin puuttuu se kaikki taikuus ja dramaattisuus mitä itse Rapunzel tarinassa pidän. Muutenkin minua ärsyttä tämä tarina ja varsinkin väkisin väännetty suomenkielinen nimi ja hamojen nimet. Naisen nimi on käännetty Tähkäpää ja muita nimiä ei. Miksi? Tähkäpää ja Flynn, kuulostaa niin tyhmältä. Olisi pitänyt nimen edes Rapunzelina tai sitten Flynnille keksinyt jonkun suomenkielisen vastineen. Myös nimi Tangled tuo minulle mieleen vaan jonkun spagetin ja Kaksin Karkutellä on vielä pöljempi. Eikö elokuva nimi vain voinut olla Rapunzel? Siinä oisi ollut jo jotan. Mikään hahmo ei minua erityisesti kiinnosta, ei innosta, enkä tykkää. Personat ovat olemattomia. Flynnista on yritettty tehdä joku ihme keikari ja varas, hei Aladdin on tehty jo! Aladdinissa sentään oli jotain sympatiaa, Flynnista en sitä löydä. Tähkäpää on ylipirteä ja vähäväliä ahdistunut teemisistän ja lähes täydellinen hahmo pikkutytöille, ilman mitään särmää. Kuningas ja Kunigatar ei sano muutamaa sanaa enempää, Pascal on täysin turha sidekick ja se ihme hevonen on kuin kapinen koira. Jos halutaan hahmon käyttäytyvän kuin koira, miksei siitä tehty koiraa? Sama ongelma on myös Frozenin porolla.
Tähkäpään torni
Gothel on hahmoista ainoa, jossa on sitä jotain, mutta hän muistuttaa jopa häiritsevän paljon Frolloa. Mistä päästäänkin leffan suurimpaan ongelmaan, eli siihen että tämä tarinan alkuasetelma muistuttaa aivan liikaa Notre Damen Kellonsoittajaa. Ei siinä, alkuperäisessä Rapunzelissa noita kanssa vangitsee tytön torniin, josta hän ei saa poistua. Minun lukemssa tarinoissani Rapunzel ei kuitenkaan kärsi tornista, eikä haaveile muusta kuin että saisi tutustua muihin ihmisiin. Hän ei kuitenkaan uhmaa missään vaiheessa äitiään, vaan prinssi kiipeää Torniin, kun näkee Rapunzelin ikkunasta ja salamarakastuminen on syy, miksi tyttö haluaa paeta. Kaksin Karkuteillä tarina taas muistuttaa hyvin paljon Notre Damen kellonsoittajan alkuasetelmaa, kun Frollo haluaa väkisin pitää Quasimodon piilossa jonkun syyn (syyllisyyden) takia, kuten Gothel taian takia. Sekä Tähkis että Quasimodo haluavat uhmata tätä käskyä, kun haluat olla osallisena juhliin; Quasi Houkkien juhlan ja Tähkäpää lyhtyjuhlan. Tämä asetelma tuntui jopa liian kopioidulta ja sai minut näkemään punaista viimeisellä katsomiskerralla!
Taikakukka nuorentaa, pah sanon minä
Tulipahan tuossa katsottua vielä leffan ekstramateriaalit ja poistetuissa kohtauksssa oli se kohta, mitä minä elokuvan alulta myös odotin. Elokuvahan alkaa jollain sepityksellä aurngon kyyneleestä, josta kasvaa kukka, jota Gothel aina käyttää nuortuakseen. Kukka vietiin Kuningattarelle, että hän paranee ja siksi Gothelin täytyy varastaa lapsi. Tässä jo itsessän ei minusta ole logiikkaa. Oikea noitahan ei antaisi kenenkään ottaa hänen taikakukkaansa. Poistetussa alussa taasen näytettiin että Gothel noidalla kasvaa pihallaan kukka, jonka voimia hän käyttää ja Kuningas varastaa kukan, että saisi Kuningattarensa paranemaan. Noitahan ei varasta vauvaa pelkästään taian takia, vaan myös kostoksi siitä, että hänen pihallaan on käyty varkaissa ja hänen ylpeyttään on näin loukattu. Tämä tarinan alku on myös minun Barbielehti Rapunzelissani, vaikka varastettava kukka ei ollutkaa mikään taikakukka, vaan herkullinen syötävä. Jos tämä alku olisi elokuassa, se kunnioittoittaisi alkuperistä tarinaa paremin ja antaisi noidalle paremman motivaation ja myötätunnon tekoonsa ja nostattaisi kanssa teon vakavuuden merkitystä. Mutta kun ei niin ei, sen sijaan laitettiin joku typerä hömpötys auringon pisarasta, jonka merkitystä minä en lainkaan tajunnut.

Vielä sananen Suomen huonoimmasta dubbauksesta. Valitettavasti Pekka Lehtosaari ei ole enään vuosiin ohjannut Disneyklassikoiden dubbauksia, sillä hänen käsissään tämä olis voinut onnistuakkin. Näyttelijä Maria Ylipää osaa näytellä ja hänen roolinsa Tähkäpäänä on ihan okei; ei mieleenjäävä, muttei kehnokaan. Sen sijaan haluan kysyä kuka idiootti keksi otta Flynn Riderin ääneksi laulaja Lauri Tähkän? Olen kuullut tämmöisen torian, että ääninäyttelijät valittiin pelkästän nimien perusteella (Maria YliPÄÄ, Lauri TÄHKÄ = Tähkäpää). Aluksikkin, jos ihmisellä on muutenkin kelvoton puhe ääni ja sitä paskempi lauluääni niin hänen ei missään nimessä pidä antaa ääntäsnä animaatiohahmolle ja toiseksi, suomessa on aivan mielettömästi miesnäyttelijöitä, eikö roolia olisi voinut antaa jollekkin miesnäyttelijälle, jotka sentään osaavat hommansa, eikä umpipaskalle laulajalle?