Viidakkokirja Live Action

Odotukseni uuteen Viidakkokirjan live action versioon olivat aluksi hvyin skeptiset; Viidakkokirja ei Disneyn animaationa kuulu parhaimpiin suosikkeihini, enkä oikein tiedä miksi tästä haluttiin tehdä live action versio nyt, kun sellainen on kuitenkin jo 90-luvulla julkasitu nimellä Mowglis's story. En ole tuota vanhempaa live actiona katsonut (vielä), mutta tälle uudelle en kamalasti ladannut odotuksia. Korkeintaan söpöjä eläinhahmoja ja komeaa viidakkotaustaa.

Viidakkokirjan mainosjuliste

Mowgli elää viidakossa susiperheensä kanssa ja viihtyy perheessään hyvin.  Sherekhan tiikeri tietysti uhkaa Mowglia, sillä ihmisenä hän osaa tehdä tulta, mikä taas voi tuhota koko viidakon. Mowglin täytyy siis lähteä viidakosta ihmiskylään, muuten Sherekhan tekee kaikesta hakkelusta. Bagheera pantteri lähtee viemään Mowglia kylää kohti, vaikka Mowglia itteään ei yhtään huvitaisi lähteä. Matkalla Mowgli tapaa Baloo karhun, joka yrittää käyttää häntä hyväkseen hunajankeruussa. Tarinaa ja juonta nyt Viidakkokirjassa ei varsinaisesti ole, vaan kerrotaan Mowglin yksittäisitä tapahtumista viidakossa. Tarina on aikalailla suoraan Disneyn animaatiosta loppuratkaisua lukuunottamatta. Sherekhanin kanssa kyllä tapellaan, mutta voittonsa jälkeen Mowgli jää viidakkoon, toisin kuin animaatiossa.

Viidakkokirja live action alkoi hyvin, jo Disneyn linnlogosta päästään kauniiseen viidakkoon, mikä oli visuaalisesti aivan upea. Mowglin elämää susiperheessä näytettiin pitkään ja kauniisti, sekä myös paljon muita viidakon eläimiä. Mowglin suhde varsinkin hänen emosuteensa oli todella hellyyttävää, sekä myös susisisarusparven yhteisöllisyys. Tämä olikin kauneinta elokuvassa, mikä ei liittynyt Disneyn alkuperäiseen animaatioon. Muut jutut sitten olikin ihan pielessä: apinoiden raunolinna ja heidän laulunsa siellä oli aivan kamala ja Baloo karhu, hyi kauhea. Baloo karhu oli ihan pilattu, sillä tähän elokuvaan Baloo karhu oli saanut ihan väärän motivaation. Tässä live actionissa Baloo halusi tusutua Mowgliin vain sen takia, että tämä auttaisi häntä ruuankerussa, ei siksi että tämä tarvitsisi ystävää, kuten animaatiossa. Yksi suuri seikka minua kanssa häiritsi, silä kun olen itse Disneyn animaatiot aina katsonut suomeksi ja vaikka tämä olikin englanniksi, niin en voinut sille mitään, että Baloon ääni ei vaan sopinut Baloo karhulle. Vaikka tiesinkin, ettei tässä voida kuulostaa minun Baloo karhultani Pekka Lehtosaarelta, niin Baloo karhun ääni oli niin kaukana hänelle sopivasta äänestä. Suomenkielinen tekstitys lauluissa (Karhun elämää ja Kunigas Luien laulu) oli ihan järäkkyä luettavaa, miksei vaan voitu sanoja kääntää tämän suomenkielisen dubin mukaan, kun kerran sellainen on tehty. Elokuvan laulut oli alkupeärisiä vähän vaan eri sovituksella, joten en ymmärrä. Kha käärmeen laulua odotin elokuvaan ja se onneksi soi, vaikkakin vasta lopputekstien kohdalla.

Mowgli ulvomassa susiperheensä kanssa

Viidakko oli kuvattu todella kauniisti ja Mowglipoika oli hyvin näytelty. Puhuvat eläimet ei tietenkään näin aikuista kamalasti vakuuta, mutta sudet oli tässä kyllä suloisia. Lopun toimintakohtaus Mowglin ja Sherekhanin välillä oli todella pitkästyttävä, niin että jopa torkahdin hetkeksi välillä. Tälläinen jenkkien tapa toimintamässäilyyn jopa kokoperheen elokuvissa ei todellakaan ole makuuni. Oli tämä kuitenkin astetta parempi kuin Tuhkimo live action, sillä tässä ei sentään alennettu latteuksiin ja hyvän ja pahan selittelyyn. Suosikkikohtaukseni siltikin elokuvassa oli lopputekstit, joissa oli komea animaatio. Virheitä alkuperäiseen animaatioon oli kuitenkin niin paljon, etten niitä oikein voi hyväksyä. Suurin virhe, mikä itseäni häiritsi oli elokuvan lopun satukirja. Ei siinä mitään, mutta kun koko elokuva ei alkanut sillä, niin tämän käyttäminen lopusa oli ihan täysin loogitonta.