Mission Impossible 2

Tänään tulikin kattottua elokuva niin eri genrestä mihin olen tottunut ja tykästynyt ja sen kyllä varmasti tästä arvostelustakin huomaa. Tuossa keväällä katsottiin avomieheni kanssa ensimmäinen osa tätä sarjaa ja pakko myöntää, etten muista siitä yhtään mitään. Tälle toiselle osalle ei ollut mitään erikoisia odotuksia, pyssyn räiskintää lähinnä. Alkupuolen noin 30 minuuttia jaksoin katsoa ihan keskittyneesti, toinen 30 min puudutti jo niin paljon, että selasin mieluumin kännykällä uutisia ja loppu tunti elokuvasta tuntui menevän pelkäksi ammuskeluksi.

Mission Impossible 2 -elokuvan mainosjuliste

Alussa ollaan lentokoneessa, joka räjäytetään että saatas venäläisen tiedemieshöppänän salkku käsiin. Siittä on sitten jotain agenttihöpinöitä ja ite alkutekstit alkaa varmaan vasta vartin kohdalla pyörimään, jossa Tom Cruise kiipeilee jottain vuorta pitkin 2000-luvun alun popin soidessa taustalla. Pakko myöntää, että kyseinen poppibiisi (vaikka oli minulle entuudestaan tuntematon) todellakin sai mieleni 2000-luvun alulle, mikä oli ehkä jopa vähän häiritsevää. Tämä elokuva kun ei ole juonensa, eikä tapahtumapaikkansa puolesta niin sidottuna aikaan, niin tuollainen musiikki taas antaa kuvan että elokuva ei kestä ajan kulumista. Ehkä seuraavan 15 vuoden kulttua tämä tuntuu jo ikuisuuksia vanhalta.

Alkupuoli elokuvasta meni tosiaan pikkuisen ohi. Jossain espanjalaistyylisissä tansseissa tämä Tompan esittämä päähenkilö Ethan löytää itelleen rakastajan ja kumppaniapurin Nyahin, jonka on tarkoitus olla se elokuvan kaunis neito pulassa- hahmo. Mielestäni Nyah oli aika kuiva ja kankea hahmo ja hänen ilmeensä olivat todella yksipuoliset. Oma käsitykseni naiskauneudesta on kyllä vähän erilainen. Ensimmäinen tunnistettava näyttelijä Tompan lisäksi oli tämän pomo Anthony Hopkins. Tunnistan todella vähän ulkomaisia näyttelijöitä, joten tuli ihan jess-fiilis, kun edes yhen jo alussa tunnistin. Vasta aika leffan loppupuolella myös elokuvan pääpahiksen Seanin eli Dougray Scotin yhdistettyä yhteen toiseen elokuvaan, missä hän tekee ihanne roolin (ja näyttää paljon, paljon, paljon komeammalta, kuin tässä) kyseessä on Prinssi Henry elokuvassa Ikuisesti sinin (Ever After).

Itse juonesta sain sen verran irti, että Ethan on siis saanut tehtävän tältä pomoltaan ja ryökumppanikseen tämän Nyahin. Heidän piti jotenkin huijata Seanilta joku videoklippi, jolla saataisiin selville, voiko jotain harvinaista virustautia vastaan olla rokote. Virus itessäänkin oli jo harvineinen ja kyseinen rokote siihen auttaa vain, jos sen laittaa virukseen taudin iskeytymisestä viimestään 20 tunnin sisällä. Ethan saa nämä tiedot joltain lääkebisnesmieheltä, jota Seankin myöhemmin kiristää. Yhdessä tappelussa Nyah haluaa pelastaa Ethanin hengen ja ottaa viruksen itteensä. Siittä alkaa kiperä, pitkä tappelu, huijaus, puijaus ja takaa-ajo kohtaus, missä Ethan nappaa rokotteen Seanilta ja koittaa päästää antaa sen Nyahille. Kaikki päättyy lopulta hyvin.

Voin vain kuvitella mitä tekijät on tätä otosta tehdessä ajatellu: Trailerikamaa

Kyllä tätä puolisilmällä katsoi, vaikka juonen kärryillä en pahemmin pysynyt. Tyylillensä tämä oli kuitenkin hyvin uskollinen (lukuunottamatta sitä poppibiisiä). Päänäyttelijät teki roolinsa ihan hyvin,  lukuunottamatta tätä yksinaamaista Nyahia esittävää Thadie Newtonia.. Räiskinnät näytti ihan hienoilta, mutta perus tappelu- ja amuuntakohtaukset oli jo vähän liian pitkiä. Lopun takaa-ajo, varsinkin Ethanin ja Seanin prätkillä pörrääminen, oli aikas hieno. Ärsytti välillä, kuinka tästä oltiin joissain kohdissa oikeen koitettu tekemällä tehdä draamaa ja taustalle laitettu oikein sellasta kirkkokuorodraamamusiikkia. Myös Nyahin hetket, kun hän suunittelee kävelevänsä jyrkänteen reunalta ja on nyyh-tapan-itteni- musiikkia. Nämä musiikit oli mielestäni ihan vääristä leffoista repäistyjä. Itse Mission Impossible tunnari kyllä toimi vallan mainiosti ja räiskintä ja takaa-ajoissa olleet teknotaustat taas antoi menoa ja meininkiä. Sitä meinikiä tämä pääpiirteissään olikin. Ei saanut minusta action-genren fanittajaa, mutta ehkä nosti vähän genren tasoa silmissäni ylöspäin.