Man Of Steel on tämän uuden universumin ensimmäinen elokuva. Itse nimestä päätellen olettaisin tämän olevan Teräsmies, mutta päähahmo on viralliselta nimeltään Superman. En kyllä yhtään tajua miksi siis Supermies on käännetty suomessa Teräsmieheksi, kun on erikseen Iron Man olemassa, joka ainakin minun logiikallani olisi suomeksi Teräsmies?
Superman tulee kaukaa toiselta pleentalta Kryptonista maapallolle, hänet adoptoidaan ja saa nimen Clark. Kryptonlaisena hänellä on voimia, jotten takia maassa ollessa hän kokee itsensä ulkopuoliseksi ja erilaiseksi kuin muut. Teini-iässä hän saa vasta kuull aolevansa avaruuolento ja käyttää voimiaan hyödyksi ihmisten pelastamiseen.
Man Of Steel tuntui alussa hyvin sekavalta scifi elokuvalta, mutta Clarkin maassa ollessaan ja hänen muoruuttaan kuvatessaan tämä muuttui koskettavaksi perhedraamaksi. Scifimomentti kuitenkin palaa takaisin ja elokuvassa käydään poliittista sotaa vähän väliä. Itse juonellisesti en välittänyt elokuvasta, mutta sen tunnelma, teemat ja niiden sekoittuminen keskenään (poliittinen taistelu ja Teräsmiehen perhesuhteet) pitää elokuvan mielenkiintoisena. Supermanin näyttelijä Henry Cavill yllätti minut kyllä, silä en odottanut sinisten rumien epäseksikkäiden trikoiden takaa löytyvän noin hurmaavaa, närtihtävää tyyppiä. Rakkaustarinakin tässä sivussa oli, joka päättyi vielä hyvin avoimesti molempien samalle työpaikalle saman lehden toimitukseen. Lopussa näkyi selvästi, että jatko-osa on tulossa.
Batman v. Superman (Bättis vastaan Teris)
Supermanin tapasin ensikerran vasta tuossa edellisessä elokuvassa, mutta Batman on ollut tutumpi jo jonkin aikaa. Ensimmäinen näkemäni Batman oli The Dark Night, josta pidin kyllä silloin. Tim Burtonin Batman ja Batman Returns on tullut nähtyä, sekä myös Batman Forever. Bättis on minulle mustaan nahkaan pukeutuva, muriseva, sexikäs lepakkomies ja siksi tähän uuteen Bättisnäyyttelijään Ben Affeckiin olin todella pettynyt. Bättiksen nahkahaalarikin näytti enemmän teräkseltä kuin halvalta nahkalta, eikä hänen murinansa ollut yhtään Michael Keatonin, saatikka Pekka Lehtosaaren Batman animaation tasoista.
Supermanin rauhoitettua ja keskityttyä toimittajan työhäönsä aletaan kyseenlalaistamaan onko Superman sittenkään niin hyvä hahmo kuin onkaan. Ihmisiä kuoli paljon turhaan ja paikkoja tuhottiin, vaikka tarkoituksena oli pelastaan ihmiskunsta. Batman on samaa mieltä, eikä ymmärrä myöskään miksi Supermania pidetään jumalaisena. Tällä kertaa leffan pahiksena toimii Lex Luthor, joka koittaa saada henkiin hirveää vihollista. Siihen hän tarvii kryptoniittia (samaa mömmöä, mistä Supermankin on kehittynyt). Bättis ja Superman tapaavat toisensa jossain ihme bailuissa, jossa Lex on myös mukana ja nämä eivät ensikatsomisella siedä toisiaan. Lex saa myöhemmin kehotettua Supermanin ja Batmanin kunnon tappeluun, niin että hän saa rauhassa herättää omaa vihollistaan. Siinä sitten tapellaan ja hakataan toisia ja Supermanin tyttöystäväkin saa muutamia kolhuja. Lopulta kun hirviö on pystyssä, niin Superman saa hänet tuhottua kryptoniitilla, oman henkensä nojalla. Lex joutuu vankilaan ja sekoilee omia dingdongejaan siellä, kun muut ovat hautaamassa Supermania. Tietenkin ihan viimeisenä ennen lopputekstejä hauta pompahtaa ilmaan.
Bättis vastaan Teriksen juoni ol itselleni aikas sekava, mutta pidin valtavasti siitä, että kaksi supersankaria oli tähän yhdistetty. Myös Batmanin taustatarinaa valotettiiv nähäisen, hänen perhetraumansa. Toimintaa oli tälläisen perusdraaman ystävälle aivan liikaa (katsoin siis 20 min pidemmän leikkaamattoman version) ja siksi se tunui hyvin uuvuttavalta. Tarina junnaili pitkään liian toiminnan varassa. Kuvaus myös oli hyvin synkkää ja harmaata, mihin olisin kaivannut vaihtelua. Pidin siitä, että Batman ja Superman lopulta päätyivät samalle puolelle ja Lexin dingdongailut vankilassa sai jo odottamaan hänelle jatkoa. Supermanin hautajaiset oli pikkuisen kliseistä, sillä kokoajanhan siinä tiesi, ettei hän tule kuolemaan. Elokuvan loppu häiritsi minua muutenkin, tuntui että siinä ol iaiankin viisi eri lopetusta ja jokaisen jälkeen vaan jatkettiin. Osan niistä olisin jättänyt huoletta leikkauspöydälle.
Suicide Squad
Tähän lupauduin mukaan, ilman että minulla oli mitään käryä elokuvasta. Tiesin, että tarina kertoo pahiksista, mutta suurinpiirtein siihen se jäi. Päivää ennen näytöstä näin tästä trailerin ja mainoksen bussipysäkillä ja olin ihan fiiliksissä: tässähän näyttelee Will Smith! Smiht oli Wild Wild Westin aikoihin ihan ykkösnäyttelijöitäni. Pientä epäluuloa minulle nostatti nimi Jared Leto (ja vielä Jokaerina) kun hän on minulle enemmän tunnettu emorock laulajana.
Teräsmiehen kuoltua halutaan kaupungille uusia suojelijoita. Toimintaa johtaa kova muija Amanda Waller, joka värvää nämä rikolliset mielisairaaloista ulos auttamaan kaupunkia. Mukana on mm. palkkamurhaaja Deathsoth (jee, Will Smith), mielisairas Jokerin tyttöystävä Harley Quinn, tulimies El Diablo, Kapteeni Bumerangi ja Hulkin näköinen hirviö Killer Krock. Ryhmän kenttäjohtajana toimii Rick Flag niminen tyyppi, jonka tyttöystävää riivaa Lumoojatar. Lumoojattaren ollessa vahvoilla hän koittaa johtaa maapallon tuhoon ihmisistä, ja sitä sankarimme pyrkivät estämään. Lopulta kaikki päättyy onnellisesti, mitä nyt ihmisiä ja hahmoja kuolee vähän väliä ja luodit lentelee sinne tänne.
Suicide Squest yllätti minut vahvasti huumorillaan ja tyylillään. Vaikka tässäkin ammuskeltiin ja verta lenteli, niin hahmojen taustoja ja syitä kerrottiin kivasti omien klippien kautta. Pidin suunnattomasti värimaailmasta, tähän oli haettu pinkkiä, vihreää ja violettia savua moniin kohtauksiin, jotka tuntui raikastavan elokuvaa. Lumoojattaren astuessa kunnolla kuvaan elokuva sai jo fantasiamaisia piirteitä. Tykkäsin paljon Detahshotin hahmosta, koska näytettiin hyvin hänen kaipuuta lapseensa. Harleyn ja Jokerin rakkaustarina oli kivan monisyinen ja sitä näytettiin hyvin molempien kantilta. Yllätyin hyvin positiivisesti Jared Leton esittämästä Jokerista, hän oli siinä vähintään yhtä hyvä kuin Heath Ledger Jokerina Yön Ritarissa. Tätä Jared Leton Jokerin omaa tulevaa elokuvaa alan todellakin odottamaan. El Diablon hahmo oli kanssa yllättäjänä, hänen motiivinsa tekoihin kun kerrottiin ihan tarinan loppupuolella, Muutamat hahmot sai niin pienen taustatarinan, että he jäivät etäisiksi kuten tuo Kapteeni Bumerangi ja Krokotiiliukko. Myös sen randomijapanimiekkailija muijan juttu jäi ihan mystikseksi. Mitä ihmettä se teki tässä elokuvassa?
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti