Lippukokoelma

Lippukokoelma

tiistai 5. tammikuuta 2016

Tenavat elokuva 3D

Opin noin kuusivuotiaana lukemaan aikoinaan Tenavat pokkarin Kyllä Sinä pärjäät Jaska Jokunen avulla. Tämä sarjakuvapokkari sai minut heti Tenavat faniksi. Perhepäivähoitajallamme halusin aina katsoa Tenavat videoita ja niitä tuli pian itekkin saatua. Nykyään omistan 8 Tenavat videoita, yhden pidemmän elokuvan ja sarjakuvapokkareita 39 ja erkoiskirjoja vielä siihen päälle. Voin siis sanoa olevani aivan järjettömän suuri Tenavat fani.

Tenavat elokuvan mainosjuliste
 Mutta miksi juuri Tenavat? Kuusivuotiaana, vähän ujona ja kömpelönä pikkutyttönä samaistuin hyvin vahvasti Jaska Jokusen epäonniseen hahmoon: ikinä ei kaikki menny kun oli suuniteltu. Jo pienenä tykästyin Tenavien persoonalliseen hahmogalleriaan ja jokaiseen hahmoon koin jotain yhteistä; Tellun temperamenttiin, Amadeuksen keskittymiseen, Epun ystävällisyyteen, Salliin tapaan olla pikkusisko, Pipsan rempseyteen, Maisan luotettavuuteen ja jopa Rapa-Ripan sotkuisuuteen. Ainoa hahmo, josta lapsena en kamalasti pitänyt, oli Ressu, sillä en vaan tajunnut näitä Punanen paroni juttuja ja muutenkin Ressun tekstejä oli lapsena vähän hankala ymmärtää.

Luin ensimmäisen kerran uudesta Tenavat 3D elokuvan teosta Voicen nettisivuilta vuonna 2010 ja olin niin onnesta sekaisin. Tätä elokuvaa on siitä asti odotettu ja odotukseni olivat hyvin kovat.

Osa Tenavat pokkareistani
 Tenavat elokuvan juoni on hyvin yksinkertainen. Jaska Jokunen kavereineen viettävät rauhallista elämäänsä, kun heidän luokalleen tulee uusi punatukkainen tyttö. Jaskahan on heti tähän pihkassa ja miettii epätoivoisia keinoja millä tyttö huomaisi hänet. Jaska onnistuu saamaan koulun kokeesta parhaan numeron ja koko koulu haluaa juhlistaa sitä. Jaska on aluksi todella ylpeä ja ajattelee, että vihdoinkin pieni Punatukka huomaa hänet. Mutta Itse juhlissa Jaska tajuaa, että koe ei ollutkaan hänen, vaan se on mennyt sekaisin Pipsan kokeen kanssa. Myöhemmin koulussa on tanssikilpailut ja Jaska harjoittelee pitkään, kuinka hurmaisi Punatukan tanssimalla. Hän onnistuukin siinä loistavasti, mutta pahaksi onneksi springleri lähtee käyntiin ja tanssit menee ihan plörinäksi. Koulussa Jaska saa ryhmätyötehtävän parikseen Punatukan, joka on tietysti matkoilla koko viikonlopun, kun kirjaesitelmä Sodasta ja rauhasta pitä saada valmiiksi. Jaska tekee hurjan työn esitelmän suhteen ja juuri kun hän antaa sen Punatukan luettavaksi, niin koko teksti menee tuhanneksi silpuksi. Voi vanhaa kunnon Jaskaa. Elokuvan loppu on kuitenkin onnellinen, Jaska vihdoinkin rohkaistuu juttelemaan Punatukalle juuri kun tämä on lähdössä leirille ja Jaska saa kuulla kuinka mukava ihminen hän onkaan.
Pieni Punatukkainen tyttö
 Odotukseni tuli täytettyä, tämä on ihanan uskollinen elokuva alkuperäiselle sarjakuvalle. Paria sivustoa luin, jossa tätä elokuvaa arvosteltiin sanoilla "tylsä" ja "hidastempoinen" ja en voinut niitä ymmärtää. Uskollisuus sarjakuvalle tuli minusta juuri parhaiten eteen siinä, kuinka tässä ei ole mitään isoa juonta, vaan kaikki tapahtumat on vähän kuin pieninä strippeinä ja sopivasti vielä Ressun Punainen Paroni eri väleissä. Kuvallisesti on hienoa miten tähän on yhdistetty perinteistä animaatiota, 3Dtä ja vielä sarjakuvaa. Muutamat hahmojen takaumat olivat suoraan vanhoja sarjakuvastrippejä, mikä oli mielestäni aivan mahtavaa.

Tenavat ei ole viime vuosina ollut mitenkään pinnalla, enkä osaa sanoa, tunteekohan nykyajan lapset Tenavien tarinoita? Elokuvaa katsoessa koin hyvin tärkeäksi sen, että hahmot piti etukäteen tuntea, että elokuvasta pystyi kunnolla nauttimaan. Tässä kun esiteltiin pikaisesti hahmot ja hahmojen klassisimmat "jutut" (siis Amadeus soittamassa pianoa, Tellu Psykiatrina, Tellu vetämässä Jaskan pallon pois, Jaska lennättämässä leijaa) vain muutaman kerran, kun sarjakuvan ideana on, että ne toistuu vähän väliä. Tenavien maailmaan kannattaa perehtyä, ennen kuin käy katsomassa tämän elokuvan, sillä elokuva oli tavallaan jatko-osa näille klassisille sarjakuville.


Kun luin näitä "tylsäksi" ja "hidastempoiseksi" elokuvaa haukkuvia arvosteluja, huomasin kyllä, että nämä eivät Tenavien maailmaa tunne kunnolla. Siitä tulikin vähän se olo, että mikä oikeus näillä on kertoa väärää tietoa Tenavista, jos ne ei kaikkia faktoja tiedä. Eräässäkin arvostelussa haukuttiin sitä, kun elokuvassa konkreettisesti näkyy Pieni Punatukkainen tyttö, sillä sarjakuvissa sitä ei ole ikinä nähnyt. Sarjan luoja Charles M. Schulz on kuitenkin käsikirjoittanut sarjakuviensa lisäksi vanhoja Tenavat animaatioita ja niissä näyttänyt Pienen Punatukan. Hahmo näkyy ainakin animaatioissa Jaska Jokusen ensisuudelma ja hahmo oli siinä suomennettu Heidiksi. Samassa arvostelussa myös Jaskan ja Ressun suhdetta spekuloitiin, siinä määrin kuinka lojaali Ressu on Jaskalle. Elokuvassa näkyi selvästi kuinka Ressu koitti vilpittömästi auttaa Jaskaa tanssimaan ja kuinka tärkeitä he toisilleen ovat. Sarjakuvissa näkyy kyllä usein kun he piikittelevät toisiaan, mutta tämä arvostelija on kokonaan näköjään skipannut ne kohdat, kun Ressu ja Jaska viettävät yhteisiä ilon hetkiä tai he kaipaavat toisiaan Ressun ollessa vaikka sukukokouksessa (eikä Ressu tahallaan Jaskaa Pyöreäpäiseksi pojaksi kutsu, Jaskan nimen kun vaan helposti voi unohtaa).

Paljon enemmän minua elokuvassa häiritsi se, että Maisa ja Piparminttu-Pipsa oli Jaskan kanssa samalla luokalla, kun he eivät oikeasti edes asu samassa kaupungissa ja he käyvät eri koulua. Tämää tulee selville eräässä Tenavat stripissä, jossa Salli on jutellut koulun tiiliseinälle, mikä yöllä romahtaa ja Jaska ja kumppanit käyvät hetken samaa koulua kuin Pipsa ja Maisa. Jaska ja Pipsa istuu siinä jopa samalla pulpetilla. Kaikki muu elokuvassa mielestäni oli uskollista, mitä nyt Kielon tukan väri oli blondi alkuperäiseen ruskeaan sijaan, mitä se oli vanhoissa animaatioissa.

"Kosketit kättäni Jasu!"
Modernia vitettä 3D tekniikan lisäksi elokuvaan loi musiikki. Tykkään yli kaiken vanhojen Tenavat animaatioiden Jazz tyylisestä musiikista, jonka Vince Guaraldi on tehnyt. Oli aivan ihana kuulla elokuvassa pätkä Chritmas time is hiere- kappaletta. Olisin toivonut koko elokuvan olevan täynnä tätä vanhaa Tenavat musiikki, mutta olihan siellä moneenkin otteeseen nykypäivän popkappaleita, jotka ei mielestäni istunut kokonaisuuteen. Vanhoissa Tenavissa muistaakseni erilaisempaa musiikkia soi vain Jaska Jokusen Tanssiva koira animaatioissa.

Suomidubbi elokuvalle oli oikein hyvä, ei ollut ketään ääntä joka olisi häirinnyt ja kaikki kuulosti juuri siltä miltä pitää, lapsilta (ja aikuisten äänet paapatuksilta). Ressun ja Kaustisen äänet on otettu vanhoilta heidän alkuperäisten näyttelijöiden ääninauhoilta, mikä on hienoa. Ressun äntä ei nimittäin voi kukaan matkia. Vaikka Ressusta en lapsena erikoisemmin pitänyt ja Punainen Paroni on minulle vieläkin vähän mysteeri, niin hänen muut alter egonsa on minusta kiinostavia. Kirjailijan työ ja ikuiset hylkäyskirjeet, sekä suosikkini Joe Cool onneksi vilahti tässä elokuvassa.

                                                         Joe Coolin teemamusiikki

Suurelle Tenavat fanille tämä oli aikalailla täydellinen elokuva.

Tähän loppuun yksi itseäni hämmentävä juttu vielä, koskien elokuvan alussa olevia tuotantofirman mainoksia. Eli kun trailerit vihdoinkin päättyivät ja olin ihan liekeissä että: "Jess, kohta se alkaa." Kuulen Amadeuksen soittavan Tenavien tunnaria ja kankaalle ilmestyy iso 20th century foxin mainos. Oletin heti että: "Nonni, nyt alkaa elokuva" ja mitä tapahtuikaan. Valkokankaalle hyppäsi Scarch, ihan väärästä elokuvasta. Olin hetken että "Mitä ihmettä! Olenko tullut katsomaan väärää elokuvaa?" Srach olikin Blu Sky studion logon maskotti. Saa minun puolestani olla, mutta jotenkin tuntui niin hölmöltä, että ensin on Amadeus luomassa tunnelmaa ja sitten hyppääkin ihan eri elokuvasta hahmo mainostamaan toista studiota. Tätä voisi elokuvan tuotantoyhtiöt pikkuisen miettiä miten nämä tuotantofirman mainokset asettelee. Kyllä Tenavat minusta on PIKKUSEN isompi ja tunnetumpi juttu, kuin joku Ice Age.

2 kommenttia:

  1. Olisi kiva nähdä tuo tanavat leffa! Lapsena tuli myös katsottua tenavia.

    VastaaPoista