Disney Klassikot 49: Prinsessa Ja Sammakko

Disney pätti tietokoneanimaatioiden jälkeen vielä kerran palata vanhojen kunnon käsinpiirrettyjen pariin ja vielä vanhanhanaikaisella prinessa-aiheella. Prinsessa ja Sammakko näytti trailereissa ihan kivalta ja käsinpiirretyn animaation takia minä ja siskoni olimme ihan innoissaan, että nyt tulee hyvä kunnon Disneypiiretty. Leffateatterista poistuttuani olin kuitenkin jotenkin pettynyt, leffa ei pystynyt lunastamaan silloin niitä odotuksia. Kävimme katsomassa aikoinaan elokuvan suomeksi (ei Oulussa tainnut edes originaalia versiota pyöriä) ja tämä on varmasti yksi syy, miksi elokuva ei toiminut niin hyvin. Olen Prinsessa ja Sammakon katsonut ehkä neliästi tuon elokuvateatterikerran jälkeen ja nyt viimeisellä katsomiskerralla kun katsoin englanniksi, täytyy myöntää että elokuva toimii aika hyvin. Vika siis tällä kertaa on ollut ääniraidassa miksi leffasta en ollut pitänyt. Enkä yhtään ihmetele, sillä Naveenin ääninäyttleijä Reino Nordin on Suomen paskimpia näyttelijöitä.

Elokuvan juliste

New Orleans, joskus aikoja sitten. Kaksi ystävystä, Tiana ja Charlotte kuuntelee äitin kertomaa iltasatua Sammakkoprinssistä. Tiana toteaa, ettei hän ikinä suutelisi sammakkoa, Charlotte voisi niin tehdäkkin. Hän on hemmoteltu mukula, joka haveilee omasta prinssistä. Mutta vaikka Charlotte onkin hemoteltu isänsä puoleta tyystin, hän välittää ystävästään Tiansta, vaikka he ovatkin eri kastia. Tianan perhe on perinteisiä työläisiä: äiti ompelee ja isä kokkaa ja haaveilee omasta ravintolasta. Tiana jakaa isänsä haaveen ja toivoo että he yhdessä perustavat ravintolan, jossa tehdään maailman parasta gumboa. Ajan saatossa isä kuitekin menehtyy ja Tiana tekee kahta työtä yhtäaikaa, että saa kerrytettyä rahaa omaan ravintolaan.

Eräänä päivänä Maladonian valtakunnan prinssi Naveen saapuu kaupunkiin palvelijansa Lawrencen kanssa. Charlotte on valmistautunut prinssn tuloon ja hänen iskemiseen. Niinpä hän on pyytänyt isukkiansa järjestämään juhlat, johon prinssi on kutsuttu. Ennen juhlia Naveen ja Lawrence tömäävät paikalliseen poppamieheen, voodoo-tohtori Facilieriin, joka tietää heidän salaiset toiveensa. Naveen haluaa helppoa elämää, Lawrence kostoa siitä, että koko elämänsä ajan häntä on kyyytetty. Niimpä voodoo Varjomies muuttaa Naveenin sammakoksi ja Lawrencen Naveniksi. Kun Naven nai rikkaan muijan, hän saa mukavat rahat käyttöönsä helppoon elämään. Oikea Naven taasen muuttuu ihmiseksi, kun saa prinsessalta suudelman. Näinä hahmoina matkalaiset saapuu juhliin. Charlotte tanssii inoissaan Navenin kanssa, mutta Tiana on juhlissa ahdistunut. Vaikka hänelle luvattiin, niin hän ei saakkaan unelmiensa kiinteistöä ravintolalleen, sillä omistajat saivat paremman tarjouksen. Hän saa vielä päälle leipomanssa leivokset ja lähtee itkien sisälle. Charlotte valitsee Tianalle upean prinsessapuvun ja menee itse jatkamaan juhlia. Silloin Tiana vaipuu epätoivoon, hän toivoo toivumustähdeltä itselleen muutosta, samalla tavoin kuin Charlotte toivoi prinssiä.

Tiana töissä

Jotan tapahtuukin, paikalle saapuu sammakko toivoien suukkoa. Tiana on lähes shokissa, mutta auttaa sammakkoa. Jos sammakosta tulee prinssi, hän ostaisi Tianalle ravintolan. Ainoa ongelma on siinä, ettei Tiana ole prinsessa ja siksi suukosta hän muuttuu myös itse sammakoksi. Yhdessä he joutuvat pakenemaan juhlissa ollutta koiraa ja löytävät itsensä suolta. Siellä alkaa välien selvittely ja molempien tahdon suunta. Tedään dili: Tiana auttaa Navenia menemää Charlotten kanssa naimisiin, jos Naven auttaa Tianaa saamaan oman ravintolan. Mutta ensin täytyy muuttua ihmiseksi, miten? Suolla he tapaavat jazzahtavan alligaattori Louisin, joka kertoo että poppamamma Mama Oodie voi heitä auttaa. Louis ei osaa Mama Oodien luo, vaikka luulee niin. He onneksi kohtaavat matkalla tulikärpäsen Rayn, josta tulee heidän oppaansa. Matkalla kohdataan hassut samakonmetsästäjät ja kokataan Gumboa, sekä kuullaan kuinka Ray on rakastunut Tianan toivomustähteen, ristien hänet Evangelineksi. Mama Oodien luona saadaan keinot muuttua ihmiseksi, Tianan ja Navenin täytyy vaan selvittää itselleen mitä he oikeasti tahtovat, ei tarvitsevat. Paluumatkalla New Orleansiin mennään jokilaivan kyydillä, jossa Naveen ja Tiana ovat selkeyttneet tunteensa. Molemmat ovat rakastuneet toisiinsa toistensa tietämättä. Mutta miten Naven voi suudella Charlottea, jos hän on kerran rakastunut Tianaan?

Charloten meikit levii

New Orleansissa tapahtuu paljon tällä välin. Lawrence on Navenin valepuvussa iskenyt Charloten ja kosinutkin. Voodoomiehen antama amuletti ei kuitenkan pidä Lawrencea Navenina, sillä Navenin veri on amuletista lopussa. Voodoo-tohtori tarvitsee henkimaailman apua ja saakin sitä. Henkien tehtävä on tuoda Naven elävänä hänelle ja se onnistuukin. Jättmäisessä paraatissa hääkakun päällä Charlotte on jo sanomassa kyllä feikki Naveenille, mutta häät keskeytyy kun Ray auttaa Naven sammakon ulos ja amuletti saadaan pois Lawrencen kaulasta. Häät jävät kesken, kun Lawrence pakenee. Tiana näkee vain Navenin ja Cahrloten hääkakun päälle ja itkee suruunsa, hän luulee Navenin pettäneen hänet. Lopputaistelu käydään hautausmaalla. Tianalla on voodokoru hallussaan ja Facilier koittaa käännyttää hänet. Facilier saisi helposti luotua Tianalle oman ravintolan tuosta vain. Tiana ei tähän suostu, vaan murskaa korun ja henkiolennot vievät poppatohtorimme takaksin vodoo-maailmaan, jolle hän on niin paljon velkaa. Naven ja Tiana löytävät toisensa sammakkoina ja saavat selvitettyä välinsä. Charlotte, vaikka onkin pilalle hemmoteltu, yrittää auttaa molemmat ihmisiksi suutelemalla Navenia, siinä onnistmatta. Aika on mennyt jo ohi. Facilier tapellessaan Tianan kanssa koruista astui Ray kärpäsen päälle ja Ray on huonossa kunnossa. Hänen viimeinen henkäyksensä ja katseensa on osoitettu hänen suurele rakkaudelleen, Evangelinelle. Tiana, Naveen ja Luis menevät takaisin rämeelle, jossa ison tulikärpäslauman kanssa pidetään Raylle todeliset hatajaiset. Kun Rayn jäännös ajelehtii lehdellä pois, toivomustähden viereen syttyy uusi tähti.

Ray pääsee Evangelinen luokse

Naven ja Tiana ovat sammakoita ja rakastuneita toisiinsa. Mama Oodie pitää heille häät ja kun on aika suudella morsianta, tapahtuu ihme. Molemmat muuttuvat ihmisiksi, Naveen suuteli itselleen prinsessan. Pariskunta ostaa Louisin uhittelun avulla haluamansa kiinteistön ja kunnostaa sen ravintolaksi. Tiana on omistaja ja päkokki, Naveen tarjoilija ja viihdyttäjä. Myös Luis saa soitaa raflassa Jazzia ja Charlotte tanssittaa Navenin pikkuveljeä, onhan tämäkin kuninkaallinen, tosin aivan liian nuori vielä.

Prinsessa ja Sammakossa on paljon hyvää ja se tuo mieleen vanhat kunon Disneyn klassikot. Ensimmäisenä mainitten piirrosjäljen, jonka venyvyydestä ja persoonallisista hahmoista tulee ihan mieleen vanhat kunon Aku ja Mikki lyhärit. Pidän siitä, että kun karrikoidaan animaatiollisesti hahmoja, niin sitä sitte tehdään kunnolla. Animaatiojälki on tarpeeksi sulavaa ja hahmot on oikeasti piirretty mukavan fleximaallisiksi. Hahmojen ei ole tarkoitustaan olla realistisia, vaan animaation taikaa on käytetty rutkasti ja huolella. Taustat ovt todella kauniita ja pidän siitä, että animaatioon on sekoitettu Mary Blair tyylittelyä, varsinkin Tianan haavejakoissa. Se tasapanottaa animaatiota ja korostaa unenomaisuutta. Animaatiollisesti Prinsessa ja Sammakossa ei ole siis mitään vikaa. Elokuva on renesanssityyliin muskaali ja kunnon lauluja on mukana, ehkä liikaakin. Ihan muutama kappale jää mieleeni ja yhdessä kohdalla lauluja tuntuu olevan liikaa. Vähän on taas tuntunut siltä, että laitetaan lauluja mukaan, koska voidaan. Tämä taktiikka ei ole ikinä hyväksi. Pidän ensimmäisestä New Orleans laulusta kovasti ja Rayn Evangeline rakkauslaulusta.

Ovet auki henkimaailmaan

Hahmot toimivat hyvin tässä elokuvassa ja varsinkin Charlotte. Heti alussa hänestä annetaan kuva hemottelusta pikkuprinsessasta, mutta hänellä on kuitenkin sydän paikallaan. Muutenkin Charlotten luonne ja hahmon lapsenmielinen innokkuus on tarttuvaa ja Charlotte on kyllä varmasti lempihahmoni tässä elokuvassa. Tiana on taasen järkiperäisempi ja enemmän jalat maassa, mitä Charlotte. Osittain myös kyynisempi. Tianalla on järkevät haaveet, mutta hän osaa myös olla kylmä. Hän ei ihan heti ymmärrä, mitä Mama Oodie takoittaa sillä, että tarvitsemisen ja halun välillä on eroa. Naven taasen elokuvassa kasvaa eniten, alussa hän on helpon elämän haluama helppoheikki, loppuapäin hän huomaa tarvitsemansa myös jotain suuntaa itselleen. Loppujen lopuksi vaikka leffan pahis on Voodovarjomies, niin onko sittenkään? Yhtä paljon Navenin palvelija Lawrence on syyllinen, kun lähtee leikkiin mukaan. Lawrence on klalssinen "hovimestari on syyllinen" tyyppi, joka ei saa kovin pahaa kosta teoistaan. Voodoomies Feliceway on todella erikoinen heppu taikakeinojensa kanssa. Vaikka hän on yksiulotteinen, niin hänen hahmossaan on karismaa ja rutkasti kiehtovuutta. Elokuvan inhokkihahmo on Louis, sillä tämä Jazzahtava alligaattori elokuvan sidecikc hahmona on aika tylsä. Ray kärpänen on mielenkiintoisempi, sillä hänessä on mukana elämäntuomaa viisautta ja paljon tunnetta.

Pussasit sitte itelles prinsessan häh

Pari viittausta animaatiotyylin lisäksi löysin vanhoihin kalssikoihin. Viimeisessä paraatissa on prinssi Tritonin pää Pienestä Merenneidosta ja kun Loius ekaa kertaa esittää Mama Oodieta, hän tekee täysin samanalaisen eleenn naamailmeen, mitä Matami Mimmi Mieka Kivessä elokuvassa. Oletin heti, että se on viittaus siihen, että Mama Oodien temput ovat yhtä kieroja, mitä Matami Mimmillä. Leffa tosiaankin toimii tällä katselukerralla ja vähän ihmetteinkin, miksi tätä olen pitänyt kaikki nämä vuodet niin huonona. Vaikka elokuvan keskikohta, eli rämeellä olo on hidastempoista ja siellä on liikaa tylsiä lauluja, niin tarinan todella hyvä alku ja koostava loppu kasaa kaiken hyvin yhteen. Leffassa pahinta on sen suomidubbaus, joka on epäonnistnut täysin. Se onkin ainoa, mistä tämän erottaa, ettei ole 90-luvun renesanssielokuva. Eli katsokaa ihmiset Prinsessa ja Sammakko englanniksi.