Tarzan on ensimmäinen elokuva jonka muistan kunnolla nähneeni elokuvateatterissa. Siskoni ja hänen kaverinsa olivat mukanani kun olimme ostamassa lippuja Oulun Formiassa näytökseen, johon ei enään saanutkaan kolmea vierekkäistä paikkaa. Siskoni soitti sitten ensimmäisellä kännykällään äitille ja kysyi lupaa, että saadaanko ottaa myöhmpi näytös. Äiti ei ollut mielissään, sillä pelkäsi minun pikku 8-vuotiaa väsyvän. Saatiin kuitenkin lupa ja näytöstä odotettiin läheisellä McDonaltsilla ja se olikin eka kertani mäkkärissä, sillä olen Hesburger ihmisiä. Happy Meal paketista palastui Jalo -koiralelu Kaunotar ja Kulkuri 2 elokuvasta. Itse Tarzanista jäi vahviten mieleni kohtaus, jossa Tantor sanoo: "Onko vesi varmasti puhdasta? Näyttää likaiselta minusta."
 |
| Tarzan elokuvan mainosjuliste |
Laiva on haaksirikossa. Vain pariskunta pienen vauvan kanssa on jäänyt eloon ja he pääsevät pelastusveneellä turvaan viidakkoon. Sinne he rakentavat oman puumajan. Viidakossa elelee myös gorilla yhteisö, jota kohtaa suru. Kala ja Kerchak gorillojen pieni nyyti kuolee leopardi Saborin syötäväksi. Sama Sabor myös tappaa pikkuvauvan vanhemmat. Surun murtama Kala tuntee yhtäkkiä äidinvaistoillaan, että häntä tarvitaan. Kala löytää puumajaan ja sieltä hassun valkoihoisen otuksen. Sillä on silmät ja kädet ja sormet, ihan kuin gorilloilla. Sabor saalistaa jälleen päivällistä ja Kala koittaa päästä vauvan kanssa pakoon. Pientä hippasta puumajassa leikitään, kunnes Sabor jää sinne jumiin. Kala päättää abortoida pikkuisen, jolle antaa nimeksi Tarzan. Kerchak ei valkoihoista hyväksy pojakseen. Tarzan elelee gorillojen elämää ja kommelluksien ja ivailun kautta hänen parhaiksi kavereiksi tulee gorilla Terk ja norsu Tantor. Leikeillä saadaan välillä Kerchakin hermot todella kireälle, sillä hän on lauman johtajana vastuussa laumasta ja turvallisuudesta. Tarzan pohtii Kalan kanssa itseään ja erilaisuuttaan, mutta ymmärtäväinen Kala äiti saa Tarzanin vakuuttumaan, että ollaan samanlaisia. Meillä kaikilla on sydän. Vuosien mittaa Tarzan kasvaa, vahvistuu, nokkeloituu ja oppii käyttämään lihaksisaan sekä liaaneita hyödyksi. Tantor ja Terek ovat edelleen hänen parhaita kavereitaan ja varsinkin Terekin puolelta on selvää ihastumista Tarzaniin, tosin Terk vahvasti pyrkii piilottamaan sen poikamaisuuden alle. Sabor on jälleen liikenteessä ja koko lauma on vaarassa. Aikuinen Tarzan on saanut sen verran voimia ja nokkeluutta, että saa Saborin tapettua. Hän saa vihdoinkin muiden gorillojen hyväksynnän, mutta Kerchak ei vieläkään suostu myöntämään Tarzania omaksi pojakseen. Heti kun Saborista on päästy eroon viidakkoon tulee uusi peto: ihmiset.
 |
| Tarzan ja Kala kohtaavat ensikerran |
Jane Porter on isänsä ja heidän oppaansa, salametsästäjä Claytonin kanssa pistäneet pystyyn leirin keskelle viidakkoa, tarkoituksenaan tutkia gorilloja. Kun herra Porter ja Clayton menevät eteenpäin, niin Jane jää luonnostelemaan apinaa. Apina on otettu, mutta pientä kismaa heille tulee ja pikku apina hakee koko suvun avukseen. Avuton Jane on hätää kärsimässä, kun villimies tulee avuksi. Menee hetki ennen kun Jane tajua Tarzanin, ja oksien suojassa luottamuskin syntyy käsiä koskettamalla. Tarzan vie Janen takaisin leiriin, jonka Tarzanin kaverit on pistänyt röttelöksi. Herra Porter ja Clayton eivät usko aluksi Janen höpöttämiä juttuja villimiehestä, mutta Tarzan tulee heille esittäytymään. Clayton ottaa tehtäväksi opetttaa Tarzanin aidoksi britiksi ja yritys on kyllä hyvä. Jane ja Tarzan alkavat yhteisenä aikanaan tuntemaan entistä enemmän vetovoimaa toisiaan kohtaan. Janen pitää kuitenkin lähtiä takaisin Englantiin, ja vaikka Tarzania pyydetään mukaan, niin ei hän voi jättää perhettään. Kala haluaa näyttää Tarzanille hänen vanhempiensa puumajan ja siellä Tarzan vihdoinkin ymmärtää, että oikeasti kuuluu ihmisheimoon. Hän päättääkin lähteä Janen mukana Englantiin, mutta vaikeudet alkaa jo laivassa. Clayton on maksannut miehistön eläinten kidnappauspuuhiinsa mukaan, mutta onneksi Tarzan ja gorillat ovat vahvoja, niin että Tantorin ja Terekin avulla taistellaan metsästäjiä vastaan. Tarzanin tähtäimessä on Clayton, joka ampuu kuolettavan haavan Kerchakiin. Viimeisenä henkäyksenä Kerchak vihdoinkin myöntää Tarzanin omaksi pojakseen. Claytonin ja Tarzanin viimeinen erä käydään liaaneissa ja toisin kuin Tarzan, Clayton ajattelee vain murhaamista ja niimpä käy, että hän kuolee vahingossa hirttäen itsensä. Jane ja isukki ovat veneellä jo nousemassa laivaan, mutta isä kannustaa Janea jäämään rakkauden tähden. Isä jää myöskin, sillä viidakkoonhan katoaa harvasen päivä porukkaa. Tarzan päästää ennen lopputekstejä vielä komean viidakkohuudon.
 |
| Tarzanin kamut Terek ja Tantor |
Yhtenä ensimmäisistä leffateatterikokemuksista Tarzan on jääyt vahviten mieleen. Elokuvaa tuli ahkerasti katsottua kanssa tuohon aikaan videolta ja onpa minulla Jane barbikin olemassa. Pekka Lehtosaaren ohjaama dubbaus on todella hyvä, mutta tykkään myös originaalista versioista. Sikäli hassua että Tarzan päähenkilönä ei loppujen lopuksi puhu niin älyttömän paljoa. Peter Franzénin matala ääni on just sopiva Tarzanille ja Elina Knihtilä saanut Terekille sopivan poikamaisen äänen sävyn. Meni vuosia, että tajusin Terekin olevan tyttö. Tarzan on siitä erikoinen renesanssiajan elokuva, että se ei ole musikaali koska hahmot eivät tässä laula. Phil Collins esittää elokuvan kaikki laulut, joista kolme on ns. kollaaseja ja yksi äidin ja Tarzanin välinen rakkauslaulu. You`ll be My Heart on todella kaunis, mutta ihmettelen miksi hemmetissä suomennos on käännetty Sä oot sielussain, kun sielu ja sydän ovat kaksi täysin eri asiaa. Säveleen kun vielä sopisi niin hyvin Sä oot syömmessäni (tälläsella vähän vanhanaikisella suomella). Tarzanin kasvaessa mieheksi on kollaasilaulu Aikamies ja Tarzanin opetellessa brittien tapoja soi kappale Sano pois. Nämä kipaleet ovat ihan mukavia, mutta ei yllä samalle tasolle mitä elokuvan alkulaulu Löydät onnen maan ja You`ll be my heart. Löydät onnen maan kappaleessa tiivistetään hyvin elokuvan prologi ja se näyttää luontevasti limittäin Tarzanin tulemisen, sekä Kalan pennun menetyksen.
 |
| Clayton |
Olen varmaan katsonut Tarzanin liian usein videolta, kun muistan hyvin sen miten mainoksissa kerrottiin, että Tarzan sai liikkeensä hänen animoijan pojan lumi- ja rullalautailutekniikoista. Tälläistä luonnekasta ja persoonallista liikerataa ei Tarzanille olisi voitu luoda näytellyssä elokuvassa. Animoinnissa on käytetty paljon tietokonetta ja joissain kohdissa se ikävä kyllä nykysilmään näkyy. Tasoja on kuitenkin saatu aika syviksi, ilman että 3D:hen ollaan siirrytty. Siltikin kun nyt katsoin elokuvaa, niin vähän häiritsee kun meren vesi on niin selkeästi tietokoneella tehtyä, ja järven missä elefantit seisoskelivat luullen Tarzania piraijaksi, on niin käsinpiirrettyä. Vähän sellainen yhtäläinen linja puuttuu. Pidän kovasti viidakosta löytyvistä yksityiskohdista ja kohtauksista, jotka sijoittuvat ihmisten leiriin. Väreiltään Tarzan on hyvin vihreä, mutta paljo on myös sinistä yökuvissa. Janen pirtsakan keltainen mekko tuo kivaa piristystä ja onhan viidakossa paljon kukkiakin, mutta silti perusväreistä jään vähän kaipaamaan punaista. Harmaa väri on myös voimakkaana gorillojen karvoissa. Tarzan on elokuvan ajan lähes alasti jaloissaan ainoasti ruskea persusläppä. Lapsena tämä hämmensi ja hymyilytti, nyt siihen olen aikalailla tottunut.
 |
| Tarzan ja Jane viidakossa |
Tarzanin hahmot ovat kaikki omalla tavallaan kivoja. Heissä on persoonaa, mutta kukaa ei ole ylitse muiden. Tarzanista ja gorilloista pitää väkisinkin, eikä päähenkilöllämme ole turhia sidekick hahmoja, sillä pidän Terekiä ja Tantoria Tarzanin yhdenvertaisina kavereina. Kerchak gorillan käytöksenkin ymmärtää hyvin, enkä tarvitse hänen käyttäytymiselleen motivaatiota. Jane on taas Disneynainen ilman äitiä ja hänellä on höppänä isä ja näitä isiä Disneyn klassikoissa riittää: Maurice, Gepetto, Kuningas Hubertus, Sulttaani... Claytonin tunnistaa jylhästä leuasta heti pahikseksi ja hän kehtaa ottaa hyödyn irti siitä, että Tarzan ei tunne ihmisten tapoja. Yksi mieleenjäävimpiä kohtauksia itelleni on Tarzanissa, kun Clayton piirtää hänelle gorillan ja Tarzan matkii Claytonia. Siinä vaiheessa tulee aina hyvät naurut. Muuten Tarzan on aika vakavahenkinen elokuva, mutta ne muutamat vitsit mitä sieltä löytyy, ovat todella meikään iskeviä. Ensimmäisenä tulee mieleen Tantorin sanomna: "Tiedätkö, Tarzan voisi olla joku elefanttien alalaji? Mieti nyt, hän tykkää pähkinöistä, mää tykkään pähkinöistä.." Ja toisena heti gorillojen älä lyö sua- leikki. Tarzaniin sanotaan Disneyn renesanssikauden loppuneen ja oikein kunniakkaasti loppuikin, sillä Tarzan on todella komea ja koskettava tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti