Aladdin Live Action

Disneyn alkuperäinen Aladdin klassikko on lapsuudesta asti ollut minulle yksi Disneyn tärkeimpiä elokuvia. Kun ensimmäisen kerran kuulin, että tästäkin nyt tehdään live action versio olin kauhuissani, mutta heti kun mainittiin Will Smithin olevan Lampun Henki kauhu muuttui innostukseksi. Will Smith on yksi lapsuuteni sankari, sillä muistan kovasti aikoinaan tykänneen Wild Wild Westistä, jossa on oma ysäri nostalgiansa. Suicide Squasissa Smith jälleen aikuisiällä teki minuun vaikutuksen, joten olin todellakin valmis Will Smithin Hengelle.

Aladdin elokuvan juliste

Aladdin live action 2019 on Disneyn paras live action elokuva koko 2000-luvulla, ihan kirkkaasti. Syy siihen on se, että nyt on tehty uusintaversio animaatioklassikosta, joka oikeasti kunnioittaa ja perustuu tähän animaatioklassikkoon. Ei sen lähdeteokseen, eli tuhannen ja yhden yön tarinoihin, vaan nimen omaan Disneyn 31. klassikkoelokuvaan Aladdiniin. Se saa minulta suurimmat kiitokseni. Tietenkin muutamia juonenkäänteitä on muutettu, tapahtumia lisätty ja poistettu, mutta perusjuoni ja hahmojen kohtalot perustuvat juurikin klassikkoon. Koska Aladdin on pohjimmiltaan komeida ja animaatiossa se on tehty pääosin animaatiokikkailulla, niin ne komedialiset kohdat on nyt muutettu pääasiassa dialogin ja uudenlaisen tietokoneanimaation voimin toimivaksi. Perusjuoni kulkee samalla tavalla kuin alkuperäisessä. Köyhä Aladdin kohtaa naamioituneen Jasminen kadulla ja ihastuu häneen. Jasminen olisi naitava lain mukaan prinssi. Kun Aladdin otetaan kiinni, tällä kertaa palatsissa olosta, hän kohtaa Jafarin, joka pyytää hntä hakemaan Ihmeiden onkalosta Lampun. Aladdin ja hänen Abu apina saava lampun, mutta jäävät luolaan jumiin. He hierovat lamppua, josta tulee esiin Henki, jonka herra nyt Aladdin on. Ali lupaa viimeiseksi toiveekseen päästää Hengen vapaaksi. Ensimmäisenä ollaan prinssi ja heilastellaan ja ihastutaan Jasmineen,  toisena pyydetään apua meren pohjassa, jonne Jafar hänet heittää. Kun Jafar saa Hengen haltuunsa Aladdin puhuu Jafarille siihen sävyyn, ettei hän koskaan voi olla maailman mahtavin, koska sehän on Henki. Näin Jafar muuttuu Hengeksi ja joutuu omaan lamppuunsa. Henki pääsee vapaaksi ja muuttuu ihmiseksi. Jasminen isä Sulttaani kanssa päättää antaa tyttärellensä enemmän valtaa valtakunnan hoitoon ja ensimmäisenä tämä poistaa lain, ettei prinsessan ole pakko naida prinssiä.

Aladdin ja Jasmine Agrabahin kaduilla

Aloitetaan elokuvan onnistuneista muutoksista. Alkuperäisessä Aladdinisa tarinan kertojana on kauppias, joka kertoo tarinaa taikalampusta. Kauppiaan alkupeärisenä äänenä toimii jo edesmennyt Robin Williams. Nyt live actionissa tarinaamme kerrotaan pienellä laivalla ja kertojana on Will Smithin näyttelemä ihminen, joka siis oli alunperin Henki. Hän kertoo tarinaa lapsilleen, eli koko elokuva toimii takaumana. Hauskana yksityiskohtana huomasin taustalla hienon laivan, joka oli muuten suoraan Pienestä Merenneidosta. Will Smith saa loogisesti Arabian yöt laulun kulkemaan ja viemään meidät mystiseen ja piemään Agrabahin iltatunnelmaan, kun pitkällä kamera-ajolla käydän niin Sulttaanin palatsissa kuin Ihmeiden Onkalossakin. Aika vauhdilla tuosta laulusta hypätään jo toiseen, Agrabahin päivään kun Ali on aamupalaa metsästämässä. Askelta edellä laulu kulkee pikkuisen hitaammalla temmolla mihin olen tottunut, mutta se on kappaleena toimiva ja samalla reissulla Ali tapaa jo naamioituneen Jasminen. Alkuperäisessä klassikossa Jasminea ei tavata samalla kertaa, vaan hänet ensiesitellään omassa palatsissaan. Jasmine valehtelee Aladdinille nimekseen hovineitonsa nimen, joka on myös mukavasti saanut tässä elokuvassa ruutuaikaa, ja päätyykin lopulta Hengen vaimoksi. Jasminen Rajah tiikeri on animoitu syötävän suloiseksi, lisätyt tanssikohtaukset ovat näyttäviä ja Alan Menkenin säveltämä taustamusiikki tuo Agrabahin oiken lähelle katsojaa. Maisemiin ja lavastuksiin on panostettu todenteolla ja varsinkin naisten vaatteiden värikkyydestä ja Jasminen lukaalin kauniista kalusteista kiitän. Ihmeiden onkalokin on oikein kimalteleva kaikesta kullasta, mutta siinä kustaan omaan nilkkaan, kun siellä ei saisi koskea mihinkään aarteeseen, vain lamppuun. Siltikin Ali ja Abu koskevat kultakolikoihin, sekä tietenkin mattoon, joka tulee heidän mukaansa.

Lampun Henki

Abu apina on vähän liiankin realistinen, siihen nähden että Rajah tiikeri on animoitu. Jago papukaija tuntuu myös vähän liian tyhjältä tähän versioon, sillä häneltä puuttui kokonaan se sarkastius, mikä animaation Jagolla. Hahmoista äärisurkein on Jafar, joka on täysin vastakohta animaation seksikkääle, pelottavalle, "pitkälle, rumalle, ilkeälle miehelle". Oikeasti, tämä Jafar on niin umpinössykkä, etten voi ymmärtää miten hänet on voitu palkata tähän rooliin. Hahmossa ei ollut mitään pelottavaa, ei mitään auktoriteettiä, eikä mitään vastavoimaa. Jasminen Sulttaani-isään kanssa petyin, sillä itse olan aina tykännyt pikkuisen höppänästä Sulttaanista ja nyt Sulttaanilla ei ollut minkäänlaista persoonaa. Onneksi kaikki muut elokuvan hahmot olivat pääosin hyviä, jopa loistavia. Jasmine uskalsi sanoa haluttavansa ääneen. Vaikka häntä onkin nyt arvosteltu feministiksi, niin minusta hänessä on enemmän demokraatin ja politiikon vikaa. Jasmine koki, että kun hänellä on valtaa muuttaa asioita, niin miksei hän sa käyttää sitä. Siksi hän esittääkin omat voimalaulunsa, jotka toi minulle (jopamvähän häiritsevästi) mieleen Frozenin Taakse Jää- kappale. Aladdin poitsu on oikein kiva ja rento jätkä, jossa minusta oli sopivasti karismaa ja hiomatonta timanttia. Hän osasi varastaa nopeasti ja viekkaasti, joten on aika vempuli. Se, että jafarin mainitaan aikoinaan olleen kovempi varas ja hänellä on selvä alemmuuskompleksi, ei jotenkin toiminut minusta tarpeeksi vahvana vastavoimana Aladdinille, mikä hänen olisi pitänyt olla. Myös se jäi minua hämmentämään, miksi vartijan nimi oli muutettu joksikin aivan randomiksi, kun animaatiossa hänellä jo oli nimi?

Jasminella on oma hovineito

Lampun Henki eli Will Smith tämän elokuvan sielu ja sydän. Henkeen ei todellakaan tarvinnut pettyä. Robin Williamsin Henki ei ole minulle kokaan ollu läheinen, sillä olen kasvannut kovemman jätkän, eli virallisesti maailman parhaan dubatun Hengen eli Vesa-Matti Loirin version kanssa. Vaikka Robin aikoinaan improvisoi ja loi sitä kautta Hengen roolin itselleen, niin Vesku on siltikin tehnyt minusta vieläkin mielettömäpää jälkeä, varsinkin lauluosuuksissa. Minun on mahdoton olla vertaamatta Will Smithin Henkeä Vesku Loiriin ja kakkoseksi hän jää. Smith on kuitenkin monin verroin parempi kuin Robin Williams minun mielestäni. Hän on tähn elokuvaan impronnut mitä uudenlaisempia juttuja ja osaa tuoda Hengen herkkyyttä mahtavasti esiin. Mutta ne laulut, Will Smithin laulutaito on räppäystä, eikä puhdasta laulua. Varsinkin se Ei ole Kaveria parempaa kappaleen paras kohta (eli "Ei ole ka-veria Paaa-rem-paa) on lauletty lyhyesti. Huomasn myös kappaleita spotifystä kuunnellessani, että nämä liveaction kappaleet ei tomi lainkaan niin hyvin ilman kuvaa, johtuen varmasti juuri laulun tasosta. Elokuvan sisällä ne kuitenkin toimivat mainiosti, sillä onhan kyseinen biisi yksi elokuvahistorian parhaimpia ja Aladdin elokuvan paras kohta.

Aladdin löytää takalampun

Aladdin live action dubattiin myös suomeksi. Kävin itse katsomassa originaalin, mutta ihan uteliasuudesta kuuntelin lauluista pätkät suomeksi spotifysta. Hengen suomiversioon on valittu Joonas Saartamo, joka on minulle tuttu Menolippu Mombasasta seä Tyttö Sinä Olet Tähdestä. Hän osaa räpätä hyvin ja on vissiin jotain räppiä julkaissutkin. Siltikin Hengen äänenä hän oli aivan karsea. Harmittaa todellakin, ettei henkenä voinut toimia Vesku tai edes Jope Ruonansuu, joka on dubannut Henkeä Aladdin animaatio tv-sarjaan ja jatko-osiin. Jasminen ääni oli ihan ok, muttei mieleenjäävä. Aladdnille äänensä on antanut Jon-Jon Geitel, joka toimii yllättävän hyvin. Olen häntä kyllä kuullut Tähdet Tähdet ohjelmassa ja Roope Salminen & Koirat yhtyeessä, mutta hänen näyttelemistaitonsa esim. Roskisprinssissä ei ole hääviä. Ehkä Jon-Jon löysi tähän rooliinsa jonkun Disneyn magian kautta sen saman energian, mitä hän antaa parhaassa Disnen dubbauskessaan TJ:nä Disneyn Välitunti tv-sarjassa.

Henki ihmismuodossa

Edelleenkin minua häiritsee sama ongelma mitä alkuperäisessä klasskossa: miksei toiveita voi olla neljä, kun siitä ensimmäisestä vatvotaan onko se nyt toive vai ei? Tässä live actionissa oltiin laitettu mukamas, että lamppu olisi ollut Abun hierottavana, mutta en siltikään sitä ymmärrä. Eikä minun tarvikkaan ymmärtää, sillä pääasia on, että vihdoin ja vimein Disney on tehnyt hyvän live action elokuvan, joka kunnioittaa alkuperäistä klassikkoa. Varsinkin koska kyseessä on suosikkianimaationi, olen hyvn iloinen ettei tätä raiskattu samalla tavalla kuin Tuhkimoa. Jafarin Paluun live action versiota odotellessa. Ja pliis, vaihtakaa siihen joku hyvä tyyppi vetämään Jafaria!