Minä ja Morrison

Katsoin tämän elokuvan joskus 14-vuotiaana ensimmäisen kerran äitini vhs-kasetilta, mutta mitään muistikuvia tuosta ensikatsomisesta minulla ei enään ole. Ostin tämän aikaa sitten kirppikseltä ihan uteliaisuuttani ja olen nyt katsonut muutaman kerran. Ei kyllä noussut kotimaisten kärkeeni, vaan päinvastoin.

Minä ja Morrison elokuvan mainosjuliste

Nuorta Millaa ei kiinnosta työnteko, vaan hän harhailee kaljakuppiloissa ja tuhlaa rahansa mieluummin viiniin kuin vuokraan. Eräänä iltana Milla on kämppiksensä kanssa bilettämässä ja yökerhossa sitten tapaa Akin, jonka kotiin päätyy. Aamulla hän herää Akin kotoa ja kahvia etsiessään tapaa tämän lapsen Joonaksen. Aki ja Milla alkavat tapailla ja nopeasti Milla sitten muuttaa Akin ja Joonaksen luokse. Akilla ja Millalla on vähän väliä pikku riitoja, mutta myös yhessä he viettävät kivasti aikaa. Kolmistaan he lähtevät käymään Eestissä, jossa Millan aika menee juodessa, Joonaksen katsomassa arkkitehtuuria ja Aki sekaantuu huumebisnekseen. Palatessa Akille tehdään ruumiinsisäinen tarkastus, josta ei löydy mitään, koska hän on teipannut huumeet Joonaksen vatsaan. Näin hän saa ehtaa tavaraa suomeen myydäkseen. Aki piilottaa huumeensa pihalle, mutta Joonas fiksuna ottaa ne sieltä mukaansa, kun palaa äitinsä luokse. Milla ja Aki saavat kunnon riidan aikaan ja eroavat.  Kun Aki on juuri löytänyt kamallensa ostajan, hän huomaakin piilopaikkansa olevan tyhjä. Joonas heittää huumeet wcpöntöstä alas ja Aki käyttää viimeisemmätkin päänsä sekoittamiseen. Milla herää keskellä yötä outoihin tuntemuksiin ja saapuu Akin kodille, mistä löytää tämän kuolleensa. Pienenä epilogina näytetään Akin hautajaiset, jossa Milla ja Joonas vielä tapaavat ja Milla löytää Akilta saamansa lyhyen jäähyväiskirjeen.

Minä ja Morrison on tosi tasapainoton elokuva. Pääosassa pitäisi olla Milla, mutta Eestin matkan jälkeen Milla ei sano kunnolla mitään, vaan keskitytään Akin huumebisneksiin ja hänen ja Joonaksen kinasteluun. Kun Milla lopulta puhuu Akin ollessaan hänen entisessä kämpässään,  ihan yhtäkkiä hätkähdin, että niin Millahan tässä on päähenkilö joka on nyt sysätty sivuun. Elokuvan oikea tarina näistä ihmisistä ja niiden kokemasta kiintymyksestä jää tosi paljon huumejuttujen varjoon. Irina Björklund on Millana minusta tosi persoonaton, kuten myös Samuli Edelman Akina. Ei näillä hahmoilla oikein ole mitään muuta yhteistä kuin sekoilu alkoholin kanssa ja sektaus, jota kuavtaan suht paljonkin. Joonas (Roope Karisto) on kiinnostavin hahmo, jota elokuvasta löytyy. Joonas välittää isästää, vaikka häntä ahdistaa ja ärsyttää isän käytös. Millaan hän tutustuu väkisin ja sopeutuu tämän seuraan ja hautajaisissa näytetään, että kyllä hän Millaankin ehti kiintymään. Jotenkin haluisin ajatella Joonaksen tapaavan Millan vielä joskus uudestaan.

Milla, Aki ja Jim Morrison

Minä ja Morrison nimi on minusta jotenkin todella hämäävä. Akin huoneessa on iso Jim Morrison kuva ja mainitaan Akin fanitus Jim Morrisoniin, mutta se tuntuu jotenkin todella pinnalliselta. Vaikka ohjaajan ja tuottajan kommenttiraidalla sanotaankin, että tietoisesti tähän ei The Doorssin musiikkia tuotu, Jim Morrison on enemmän hahmona esikuva Akille, kuin musiikilisena toimijana, niin katsojana minusta tämä olisi sen The Doorssin musiikin vaatinut. Nyt tämä Akin "fanitus" Jim Morrisonia kohtaan, on todella lievää. Solar Films on mainostanutkin tätä "Levottomat 2" lisänimellä, vaikkei tämä liity yhtään ensimmäiseen Levottomat elokuvaan. Markus Selinin selitys tälle on elokuvien yhtenäisevät teemat, mutten itse ihan sanoisi näin. Kun Levottomien teemana on päähenkilön "tunteettomuus", niin tässä teemana on enemmänkin välinpitämättömys. Vaikka Aki sanookin Millalle pilvipäissään "Mä en tunne sua kohtaan yhtään mitään!", niin tunteettomuudet ovat erilaisia Levottomissa ja Morrisonissa.

En tiedä, mikä tälle elokuvalle olisi tyylilajina tai teemana: Rikosdraama? Huumesekoilu? Lasten hyväksikäyttö? Kuoleman hyväksyntä? Naurattamaton komedia? En itse kamalasti kyllä tästä elokuvasta välittänyt, sillä  näyttelijät ovat tehneet paljon parempia rooleja muissa elokuvissa ja tämä on aika näyttelijäkeskeinen elokuva.