Jussi-Gaala

Eilen tuli taas seurattua Jussi-gaalaa, jossa palkittiin viime vuoden parhaita kotimaisia elokuvia. Olen tätä gaalaa seurannut siitä asti, kun innostuin kotimaisista elokuvista, eli 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Läheskään kaikki suosikkielokuvani eivät ole katsojamenestyksiä, eikä muutenkaan saaneet tunnustusta niistä, joten Jussi gaala on ollut hyvä muistutus ja kunnianosoitus kaikentyyppisille suomalaisille elokuville.

Kipsisen Jussi patsaan on suunnitellut Ben Renvall

 Tässä suosikkivoittajiani Jussi-gaalasta vuosien varrelta (vaikka vanhimmat menee vain vuoteen 1992, kun en sitä vanhempia ole oikein katsonut) sekä joitain muistoja itse juhlista, kun joskus nuorempana ne on tullut nauhoitettua telkkarista videolle ja katsottua sitä myöten muutamaan kertaan.

1992  - Rölli Hirmuisia Kertomuksia
Mila Niemi - Maskeeraussuunnittelu

Rölli Hirmuisissa Kertomuksissa on maskeeraus syvempi ja paljon tarkempi ja yksityiskohtaisempi mitä Rölli sarjassa, jota näytettiin Pikku Kakkosessa. Maskeeraus tukee Röllin roolia pahoja roskanheittäjiä vastaan ja Maahiaiskeiju on hyvin saatu sopimaan röllimaailmaan kuuluvaksi tehokkaan maskeerauksen avulla.

Rölli Hirmuisia Kertomuskia elokuvan mainosjuliste

 1994 Akvaariorakkaus
Tiina Lymi - Naispääosa

Anna-Leena Härkösen kirjaan perustuvassa rakkauselokuvassa paneudutaan Tiina Lymin esittämän Saaran ongelmiin, kun seksi ei ihannemiehen, eikä muidenkaan miesten kanssa onnistu suunitelmien mukaan. Elokuvassa Saaran hahmo on esitetty paljon selkeämpänä, kuin kirjassa. Tiina Lymin esikoisrooli on rohkea ja uskottava. Tämmösiä Saaran kaltaisia naisia on nykymaailma jo täynnä.

1995 Esa ja Vesa - Auringonlaskun ratsastajat
Juha Veijonen - Miespääosa
Aleksi Mäkelä - Ohjaus

Juha Veijonen on pääcombon villimpi osa puoli  Esa Haanpäänä, joka johtaa Vesan (Santeri Kinnunen) vahingossaan mukaan road-movie seikkailuun. Esan ja Vesan hahmojen tasapainoilu onnistuu hienosti. Santeri Kinnuselle olisin myös samaa pystiä tarjonnut. Koin elokuvaa katsoessa tämän nimen omaan olevan molempien henkilöiden tarina, eikä niin, että vain toinen on päähenkilö. Aleksi Mäkelän toisena ohjauksena tämä on upea. Tässä on selkeää draaman kaarta, lopulta hyvin yksinkertainen juoni ja paljon Mäkeläläismäistä huumoria.

2002 Joki
Jarmo Lampela - Ohjaus

Tavallisena elokuvakatselijana on välillä vaikea hahmottaa mikä merkitys kaikilla niillä henkilöillä on, jotka työskentelevät siellä kameran takana, kuten leikkaajien ja äänisuunnitteluiden valtavaa merkitystä. Itse pidän ohjaajan tärkeimpänä pointtina sitä, kuinka hän saa pidettyä kokonaisuuden kasassa. Joki elokuvassa on paljon eri ihmiskohtaloita, toiset kiinostavampia kuin toiset ja pidän tämän ohjauskesta sen takia, koska tässä kaikesta on saatu se tärkein irti. Elokuvassa ei ole mitään turhaa, ei mitään liikaa ja kaikki palaset on saatu siinä oikeille paikoilleen.

2002 Rölli ja Metsänhenki
Anu Pirilä - Pukusuunnittelu
Pertti Hilkamo - Lavastus

Lastenelokuvissa ja fantasiaelokuvissa pukusuunnittelun painostus näkyy mielestäni paljon selvemmin, kuin perinteisissä draamoissa ja ehkä siksi ne on niin usein voittanutkin palkintoja. Uuteen Rölliin on saatu taas entistä röllimaailman fiilistä tuunaamalla Röllien vaatteita likaisemmiksi ja resuisimmiksi ja saatu myös vähän perinteistä henkeä letittämällä röllien partoja, kuin aikoinaan viikingeillä. Hailuodossa kuvattu elokuva on lavastettu upeaksi satumaaksi ja jos oikeaa Röllimetsää haluaisi suomeen tehdä, niin tästä siihen kannattaisi ehdotomasti ottaa mallia.

Rölli ja Metsänhenki elokuvan mainosjuliste

2003 Heinähattu ja Vilttitossu
Tiina Kaukanen - Pukusuunnittelu
Kati Ilmaranta - Lavastus

Heinähattu ja Vilttitossu elokuvassa mieleenpainuvinta on sen raikas värimaailma, joka loistaa lavastuksesta ja puvustuksesta. Tämmöisessä fantasiahenkisessä, mutta kuintekin perinteisessä lastenelokuvassa lavastus ja puvustus on saatu tukemaan tarinaa juuri oikealla tavalla. Varsinkin kohtaus, jossa Heinähattu viileänä kesäyönä rukoilee, koko kirjavan huoneen henki on saatu siniseksi ja Heinähatun läpikuultavaa haalea yöpaita kuvastaa hänen haavoittuvuuttaan ja herkkyyttään.

2003 Kahlekuningas
Heikki Hela - Miessivuosa

Kahlekuningas elokuvan pääosapoika Eskon isänä Toivona Heikki Hela yllättää roolillaan. Helaa olen tottunut näkemään lepposissa rooleissa eri Kummeli sketseissä ja sarjoissa, mutta tässä roolissa Hela laittaa kovan vaihteen päälle ja pysyy uskottavana isukkina, tippumatta hetkeksikkään sketsimäiselle puolelle. 

2004 Pahat Pojat
Yleisöpalkittu

Pahat Pojat sai aikoinaan ennätysmäärän katsojia, joten ei ihme että yleisö antoi äänensä sille. Kotimaisen elokuvan noususuhdanne alkoi mielestäni näiltä ajoilta. Silloin ymmärrettiin että vaikka tehdään vain yksi elokuva, niin kohdeyleisö voi sillä olla laaja. Tunnetut näyttelijävalinnat varmasti jo itsessään sai sohvaperunat elokuvateatteriin. Loiri kiinnosti vanhempia katsojia, Franzén nuoria aikuisia ja Pääkkönen innosti esiteini-ikäiset (lue: minut jo 11 vuotiaana) katsomaan tätä räiskintää. Juonihan ei ole sinänsä mikään hääpönen, joten poikia taisi kiinnostaa nämä elokuvan toimintakohtaukset, kun tyttöjä taasen nämä tunnetut näyttelijät. Väliäkö sillä, elokuva on kestänyt hyvin aikaa ja Mäkeläläinen huumori kukoistaa tässäkin.  

Pahat Pojat elokuvan mainosjuliste

2004 Helmiä ja Sikoja
Mikko Leppilampi - Miespääosa

Leppilammesta tuli kyllä tämän elokuvan myötä kova tähti. Valitettavasti se tähti ei pysynyt kirkkaana kuin sellaiset 8 vuotta, nykyäänhän Leppilampi tunnetaan enemmänkin tv-juontajana. Helmiä ja Sikoja oli kyllä aikanaan kova juttu ja Läden kaltaisia roolihahmoja ei ole tullut usein vastaan. Läde on selkesäti elokuvan keskeisin henkilö, vaikkei tällä olekkaan sitä omaa juttuaan, mikä muilla veljeksillä on. Hän pitää koko elokuvaa kasassa, ilman että hukkuu itse kuivaksi tyypiksi taustalle.

2005 Keisarikunta
Elina Kolehmainen - Pukusuunnittelu
Yleisöpalkittu

Keisarikuntaa äänestin itsekkin yleisöjussin voittajaksi. Tämä elokuva on jotenkin vaan niin hyväntuulinen musiikkeineen ja loistavine näyttelijöineen, etten osaa löytää tästä mitään virheitä. 
50- luvun Kotkaan sijoittuneeseen elokuvaan oli kuulemma pirun vaikia löytää aitoja 50- luvun naisten kenkiä, joten nostan hattua Kolehmaiselle, joka on tarkkaan tutkinut 50-luvun pukeutumistyyliä ja sitä miltä se on juuri Kotkassa tuohon aikaan näyttäytynyt. Petteri Summanen Heiskasena oli ehdokkaana parhaasta miessivuosasta, joka meni häneltä valitettavasti ohi Kari Väänäselle. Heiskasella on elokuvassa paha R- vika ja on hienoa nähdä kuinka näyttelijä on sen varta vasten tätä roolia varten opetellut. Kyseisessä Jussi-gaalassa muuten yleisö Jussin jakoi sen aikainen pääministeri Matti Vanhanen ja gaalassa esiintyi myös Mikko Leppilampi, Olavi Uusivirta ja Tidjan laulamassa kappaleen Ei oltu niin kuin muut, joka soi myös elokuvan lopputeksteissä.

Keisarikunta elokuvan mainosjuliste

2006 Tyttö Sinä Olet Tähti
Jukka Immonen - Musiikki
Yleisöpalkittu

Toinen nuoruuteni yksi vaikuttavimmista elokuvista oli tämä Tyttö sinä olet tähti, joka avasi oman kiinostukseni sen aikaisesta rokkimusiikin kuuntelemisesta myös toisenlaiseen musiikkiin. Elokuvan soundtracilta omakseni otin Soma yhtyeen sekä räppäri Asan. Elokuvaan sävelletyt Kärkiryhmän kappaleet ovat juuri sellasita räppiä, joista itse pidän. Suomenkielistä ja kantaanottavaa. Kun elokuvan yksi teemoista on musiikin luominen, niin sille tämä palkinto kuuluu ansaitusti. Elokuvan päähahmot ovat nuoria aikuisia, joille tämä antaa jopa pientä samaistumispintaa opiskelusta ja ns. väärään kastiin rakastumisesta, eräänlainen Kaunotar ja Hirviö tarina. 

2008 Sooloilua
Kristiina Elstelä - Naissivuosa

Sooloilua elokuva ei säväyttänyt minua itseasiassa mitenkään muutoin, kuin tämän Elstelän esittämän Lea Abrahamssonin hahmon avulla. Lea ei aluksi voi sietää poikansa naisystävää, mutta ajan kanssa kun nämä asuvat kahdestaan, niin heistä tulee hyviäkin ystäviä. Peruskasvukertomus, mutta koska päähenkilö on jo korkeassa iässä, hahmon kasvua ei näytetä helpon kautta.

2008 Joulutarina
Yleisöpalkittu

Joulutarina on makuuni vähän liian kliseinen, mutta tunnelmaltaan juuri sitä mitä ollaan haettu: perhekeskeisyyttä, ystävyyttä, iloa ja anteliasuutta kuvaava. Hyvin vahvasti suomalainen elokuva.

2009 Tummien Perhosten koti
Dome Karukoski - Ohjaus

Tyttö sinä olet tähti on iloista komediaa ja rakkaustarinaa, joten Domelta ei olisi heti uskonut seuraavana tehtynä näin synkkää elokuvaa. Pääosassa on monia eri henkilöitä ja jokaisen tarinaa kuvataan vain vähän kerralaan. Dome on saanut tämän elokuvan rytmitettyä hienosti ja antaa toivon kipinöitä oikeisiin väleihin. Vaikka lähtökohdat ovat synkät, lopun ei tarvitse olla synkkä.

2012 Betonijussi elämäntyöstä
Elina Salo

Täytyy myöntää, näin nuorena en osaa hahmottaa yleensä BetoniJussien saajien elämäntyön merkitystä suomen elokuvahistorialle kauhean hyvin. Elina Salo on kummiskin tehnyt yhden roolityön mitä kukaan ikinä ei voi suomessa korvata ja se on Pikku Myy sarjassa Muumilaakson Tarinoita. Kun tämä palkinto Jussi gaalassa hänelle annettiin ja insertissä oli pätkä Kauhea Pikku Myy jakson kohtauksesta, jossa Myy juoksee Viljonkan pihan poikki sotkien hänen puhtaat pyykkinsä, minulla tuli itku. On upeaa että vihdoinkin osataan arvostaa tavallisten elokuvien ja tv-sarjojen lisäksi ääninäyttelyn tärkeää työtä ja merkitystä. Elina Salo on ainoa oikea ääni hirmuiselle ja suloiselle Pikku Myylle.

Elina Salo on myös Pikku Myyn ääniroolissa elokuvassa Muumipeikko ja Pyrstötähti

2013 Kulman Pojat
Eero Ritala - Miespääosa

Eero Ritalan ensimmäinen isompi elokuvarooli on hienosti onistunut. Pelkäsin aluksi häneen jäävää Putous- leimaa, mutta Ritala osoittaa tässä oikeat näyttelijänkykynsä. 2015 Ritala oli ehdokkaana parhaasta miespääosasta elokuvassa Päin Seinää, jonka hän olisi minusta myös ansainnut. Ritalan esittämä omintakeinen huumori ei ole sitä yleisintä, mitä suomessa nähdään ja siksi pidänkin hänen tyylistään.  

2014 Leijonasydän
Jasper Pääkkönen - Miessivuosa

Koen Pääkkösen saaman palkinnon todella tärkeäksi siinä mielessä, että se todistaa, että voit olla hyvä näyttelijä, myös ilman teatterikorkeakoulua. Jasper on joskus aikaisemmin puhunut kouluttamattomuudestaan, mutta minusta hän on hyvin oppinut näyttelemisen eri työkaluja ja keinoja ihan vaan pelkkää työtä tekemällä. Ei siihen välttämättä aina koulun penkkejä tarvita. En olisi kyllä ikinä voinut uskoa että 15 Salattujen elämien pahaa poikaa Saku Salinia myöhemmin Jasper tekee näin hienoa uraa näyttelijänä.

2014 Kerron Sinulle Kaiken
Leea Kleemola - Naispääosa

Tuonna vuonna Jussi-gaalaa katsoesani olin pettynyt, kun Armi Toivanen ei saanutkaan pystiä, mutta näin myöhemmin Kerron sinulle kaiken elokuvan nähneenä voin sanoa Kleemolan ansaitsevan sen. Kleemolan hahmo Maarit on käynyt sukupuolen leikkauksessa muuttamassa itsensä miehestä naiseksi ja muiden ihmisten hyväksyntää on vaikea saada. Koen tämän hyväksynnän hakuun samaistumista ja voin vain kuvitella kuinka vaikeaa kyseinen rooli on ollut tehdä.

Kerron Sinulle Kaiken elokuvan mainosjuliste

2014 21 tapaa pilata avioliitto
Yleisöpalkittu

Kävin itsekkin kahdesti tämän elokuvissa katsomassa ja molemmista lähdin pois kyynel silmäkulmassa. Sikäli hassua, kun elokuvassa ei ole varsinasita juonta. Tykkään tästä Vuoksenmaan tyylistä tehdä elokuvia ja ilmeisesti muutkin ovat löytäneet. Ja ne kyyneleet, ne syntyi aina tämän päähenklö Sannan naapureista. Pariskunnasta toinen on kuuro ja toinen on sokea. He asuvat yhdessä, elävät yhdessä ja tappelevat yhdessä. Kun pariskunnan rouva viedään lopussa ambulanssilla pois ja herra jää tätä pihalle kaipaamaan, on itkun paikka. Pariskuntaa näyttelee Eila Roine ja Aarre Karén aivan upeasti.

2015 Onneli ja Anneli
Auli Turtiainen - Pukusuunnittelu

Onneli ja Anneli on ihan kiva lastensatu, mutta siinä tapahtuu liikaa päämäärättömiä ja hyvin kuivia juonenkäänteitä. Kiinostavinta elokuvassa onkin tyttöjen luoma talo ja heidän leikkisyytensä. Puvustus tukee tässä taas hyvin päämäärää, eli juuri Onnelin ja Annelin onnellisuutta ja leikkisyyttä uudessa asuinpaikassa.

2015 Päin Seinää
Antti Heikki Pesonen - Käsikirjoitus
Mimosa Willamo - Naissivuosa

Elokuvasta oli odotuksena enemmänkin komediallisuus, mitä trailerissa annettiin ymmärtää, siksi sen käsikirjoitus yllättikin täysin. Hahmot tuli tarinaan yksi kerallaan, jokaiselle heistä annettiin tarpeeksi aikaa ja hahmojen syventyvyys oli luontevaa. Loppuratkaisu oli ainakin minulle todella yllättävä. Mimosa Willamo teini Takkuna oli ihana hahmo. Ei lainkaan ennalta-arvattava, kuiva tai kliseinen joihin tämmöiset angstihahmot helposti sortuvat. Toivon Willamoa todellakin jatkamaan lupaavaa näyttelemisuraa.

Päin Seinää elokuvan mainosjuliste