Saariston Lasten Suuri Seikkailu

Viimeksi Saariston Lapsille Tapahtui, kun leikittiin merirosvoja. Nytten lähdetään matkalle, josta tuleekin Suuri Seikkailu. Katsoin elokuvan joskus lapsena nauhoitetulta videolta ja kyllä Merirosvoelokuvan jälkeen tämä on toiseksi paras Saariston Lapset elokuva. Tällä kertaa pääosassa on kirjaimellisesti saariston lapset, sillä Saltkråkanin aikuisia ei ole lähes lainkaan mukana. Alussa vilahtaa Pampulan porukat Nisse ja Mårta, sekä lopussa Pellen isosisar Malin, mutta parasta aikuista eli Melker Melkerssonia ei ole lainkaan mukana. Pari uutta aikuishahmoa tarinasta kyllä löytyy.

Saariston Lasten Suuren Seikkailun juliste

On kesäkuu ja Malin on saanut lapsen. Melker on lähtenyt kaupunkiin Malinia katsomaan ja sillä välin Melkerin nuorin poika Pelle ja Malinin esikoinen Ninni ovat lähdössä Greta-tädin luokse hoitoon Jänissaareen. Tietysti ystävät Pampula, Laivuri ja Stina lähtevät mukaan. Laiva vie heidät Jänissaareen, mutta Greta-täti ei olekaan kotona. Hän on jättänyt lapun, jossa kertoo loukanneen koipensa ja olevansa kaupungissa sairaalassa. Puhelin ei toimi ja Jänissaari ei ole laivan kulkualueella, sielä pysähdytään vain pyynnöstä. Ei auta muu kuin soutaa saarelta pois. Onneksi Greta on jättänyt heille paistin uuniin evääksi. Lapset ottavat Greta-tädin moottoriveneen, mutta bensiini loppuu kesken matkan. Ei auta muuta kuin airoa läheiselle saarelle. Siellä lapset majoittuvat aittaan, syövät paistia ja koittavat nukkua. Mutta hepäin eivät tiedä, että saarella on joku...

Tuolla Ruotsin saaristolla on juuri samaan aikaan hassu kakskko salakuljettamassa tupakkia. Pidempi, tyhmempi ja vihreään kokopukuun pukeutunut hassu mies soutaa ja tekee kaiken, mitä oranssipaitainen lätsäpää pyytää. He aluksi majoittuvat aittaan, mutta lähtevät kiireesti pois, kun Pampulan Laivuri saapuu paikalle. Varsinkin lätsäpää pelkää suunnattomast koiria. He siirtyvät kiireesti salakuljetettuine tupakoineen vanhaan majakkaan. Ninni on aikaisempana  iltana solminut Papulan solmiman veneen uudestaan laituriin ja koska kyseessä on Ninni, ei hänen pikkulasten käsillä tehty solmu lainkaan pidä. NIin on heidän vene kateissa. Myös salakuljettajien veneen Ninni solmii, joten heidänkin veneensä lähtee irti. Siitä katoaa myös airot ja veneeseen jää muhkea eväskori. Nyt kaikki on saarella ilman venettä ja nälkäisinä. Tai noh, salakuljettajilla on mukana eväsleipiä. Pampula, Stina ja Pelle kaappaavat itselleen jäniksen ja päättävät kutsua tätä Vara-Oskariksi, se on siltä varalta jos on tarvetta jänispaistille. Greta-tädin paisti kun syötiin jo. He saavat kalaa, mutta Ninnille ei kala maistu. Hän käy kävelyllä ja pääätyy majakkaan, jossa salakuljettajat ovat hänestä ihan hämmentyneet. Kun Ninni kysyy hedän nimiän lätsäpää puhuu vihertakkista Kurnusimpuksi ja Kurnusimppu lätsäpäätä Reimariksi. Nyt meidän salakujettajilla on nimet. Kurnusimppu ihastuu ikihyviksi pikku Ninniin, eikä voi vastustaa tämän suloisuutta. Hän antaa omat leipänsä Ninnille. Ninni säälii Kurnusimppua, sillä tämä unohti kenkänsä heidän aittaan ja saarella on kylmä varpasllaan. Yöllä Reimari ja Kurnusimppu koittavat hakea Kurnusimpun kenkiä, mutta he säikähtävät Laivuria niin, että myös Reimarin kengät jää aittaan. Ninni laittaa ne talteen.

Laivuria pelätään

 Stina, Pampula ja Pelle ihmettelevät, mistä Ninni hakee voileipiä, mutta Ninni pitää sen salaisuutena. Sitten salakuljettajien vene ajautuu saaren lähistölle, josta Pelle käy sen Laivurin kanssa noutamassa. Reimari katsoo kaiholla, kun lapset avaavat eväskorin ja päättää paljastaa heidät. Tosin hän itse kutsuu heitä lintubongareiksi, ettei lapset ihmettelisi mitä he tekevät saarella. Eväskoria jaetaan ja yhdessä vietetään aikaa, kun ei keksitä kotiinpääsyä. Varsinkin Reimari löytää Stinasta pienen hengenheimolaisen. Yhdessä uidaan ja syödään ja vietetään Ninnin synttäreitä. Kurnusimppu laulaa hassun laulun Ninnile synttärilahjaksi. Vara-Oskar päästetän menemään, nyt kun ruokaa on. Lapset kuitekin vahingossa löytävät Reimarin tupakkikätkön ja he osaavat tajuta, että lintubongauksen sijasta täällä salakuljetetaan tupakkia. Kätkö löydetään ja poltetaan isolla nuotiolla. Reimari lupaa, ettei enään koskaan salakujeta mitään. Saarelta ei kuitekaan päästä lähtemään, ennen kuin veneeseen saadaan airot.  Kurnusimppu makoilee jossain aitassa airoja hokien, kunnes bongaa sellaiset katosta. Hurraa, nyt päästän kotiin! Kurnusimppu soutaa porukan takaisin Salkråkaniin Reimarin laulaessa ja huuliharppua soittaessa. Kotona ollaankin ennen aikojaan ja Malin on avan ihmeissään. Pikkuveli on jo tuotu kotiin ja Ninni pääsee isosiskon ominaisuudessa nimeämään sen. Veljestä tulee Kurnusimppu.

Kun edellisen elokuvan juoni oli pelkkä merirosvoleikki, niin Suuressa Seikkailussa on jo ihan oikea juoni. Lapset joutuvat todelliseen merihätään, mutta onneksi koska he ovat saaristolaisia, he osaavat selvitä saariston tavoin. En minä ainakaan alle 12 -vuotiaana osannut veneitä sitoa, käynnistää mottoriveneitä ja soutaa pitkiä matkoja. Lapset ovat elokuvassa aika nuoria ja heillä on iso vastuu pienimmästä. Pelle ja Pampula ovat noin 12- vuotiaita, Stina 11v ja Ninni vasa 4-vuotias. Ei ihmekkään, että Kurnusimppu kokee isällisiä tunteta, kun näkee lapset ilman aikuisia. Reimari ei ole niin sedällinen, hän käyttäytyy enemmin kuin kaveri. Hänen koirapelkonsa voi monista vaikuttaa liioitetulta, mutta nyt kun itse tätä aikuisena katson, niin se on ihan ymmärrettävää. Kyllä minäkn säikähtäisin ison Laivurin nähtyäni. Seikkailu saaressa on kaunista katsottavaa, kun lähes kakki kohtaukset ovat ulkona ja ovat idyllisiä. Välillä sataa, välillä paistaa aurinko. Vaikkei vanhempia olekkaan, niin lapset pitävät kotoa opistut rutiinit iltapesusta ja iltalaulusta.

Kurnusimppu ja Ninni

 Saariston Lapsissa Melker on aina ollut yksi ihan suosikkihahmojani, mutta tässä elokuvassa sen tittelin vie Kurnusimppu. Hänes on kirjoitettu ja jopa puvustettu hyvin klovnimaiseksi. Hän on hidasälyinen, mutta Reimarin kommentit tekee hänestä tyhmemmän mitä on. Hän pukeutuu vaaleanlimeen pukuun, joka on pikkuisen liian pieni ja kalastajanhattuun, eikä jaloissa ole kenkien kanssa sukkia. Hahmo naurattaa väkisin ja kun Kurnusimpun ja Reimarin näkee alussa yhdessä soutelevan, tietää jo heti ettei nämä salakuljettajat ole kovin ilkeitä. Reimari on samalla tavalla elokuvan pahis, mitä Vesterman itse saaristossa. Ei siis paha, mutta vähän ilkeä. Reimari kun halauisi vaan rikastua muiden paheella eli tupakalla. Itsehän he eivät polta elokuvassa lainkaan. Ninni, joka on sulostunut elokuva elokuvalta, on innoissaan kun saa hassulta aikuiselta huomiota. Hän pitää Kurnusimpusta, koska tämä on kiltti ja osaa olla aidosti lasten kanssa. Edellisestä elokuvasta Pelle ja Pampula ovat kasvaneet eniten. He ottavat muista vastuuta ja toimivat tiiminä, ei niinkään kilpailijoina. Stina taasen on kasvannut eniten koko Saariston lapset saagassa, tv-sarjasta elokuviin. Aluksihan hänellä ei ollut edes kaikkia hampaita. Stina ei ole enään yhtään niin naivi kuin aiemmin, mutta on silti herkkä, kun toivo meinaa loppua. Stinalle on kasvanut myös iso ruokahalu, tosin ukki sanoo, että hänen pitää syödä että kasvaa. Satujen kertomista Stina ei ole edelleekään lopettanut, Ninni saa synttärilahjasi 10 satua. Hän kertookin niitä niin mielikuvituksellisesti, että jopa Reimari eläytyi satuun niin, että tipahti laiturilta.

Reimari ei osaa uida

Tämä on viimeisin Saariston Lapsista tehty elokuva, eikä tarina jatku enään muussa muodossa. Minusta Saariston Lasten Suuri Seikkailu on hyvä päätös tarinalle, se antaa katsojale paljon vapautta miettiä mitä hahmoille käy myöhemmin. On myös hyvä, että tähän viimeiseen elokuvaan on saatu rajattua vain pieni hahmojoukko, sillä muuten tarina olisi rönsyillyt liikaa. Vaikka Melkeristä niin kovin pidänkin, niin tiedän että hän jatkaa elämäänsä kissanpäiviä vietäen ihanassa Nikkarilassa. Teddy, Freddy, Johan ja NIklas ovat sellaisia hahmoja, joista en muutenkaan ole välittänyt, joten hyvä vain ettei heitä näihin eolkuviin ole tuotu. Saariston Lapset tv-sarjan aion kyllä jossain vaiheessa kokoelmiini hankkia, sillä siinä kuvataan miten Melkkerssonien perhe kotitui Salkråkaniin. Tämän elokuvan myötä haluan kanssa uskoa, että he pysyvät siellä aina yhtä onnellisina ja seikkailun nälkäisinä.