Good Boys

Leffaharrastajana olen jo pitkään miettinyt käyväni edes kerran Finnkinon Mysteerinäytöksessä. Elokuussa siihen oli vihdoinkin itselleni aikaa ja jännitin kyllä kovasti sitä millainen elokuva on kyseessä. Katsoin, että ikäraja on 12, kesto noin puolitoistatuntia, sekä merkinnät seksuaalisuutta ja huumausaineita. Minulla ei siis ollut mitään käsitystä mitä menen katsoman, eikä elokuvan alussa ollut lainkaan trailereita. Leffayhtiön logoista päättelin, että mitään kotimaista ei ainakaan ole luvassa ja itse leffa alko aika yllättävästi. Elokuvan nimi Good Boys ei sanonut minulle mitään ja kun tarina alkoi Max hahmon esittelyllä olin aluksi vähän hämilläni. Onko kyseessä lastenelokuva vai miten? Toisaalta, itse tykkän lastenelokuvista joten se ei olisi haitannut. Kun päähahmot esiteltiin olin aivan innoissani. Tykkään nimittäin kovasti nuortenelokuvista, joksi ainakin itse tämän lasken.

Good Boys leffan juliste

Good Boys kertoo kaverikolmikosta; Säkkituolisälleistä nimeltä Max, Lucas ja Thor. Kolmikko on lapsesta asti ollut parasta kaveria ja nyt aloitetaan yläkoulu ja täytyy olla vähän kovis. Jokaisella pojalla on se oma juttunsa. Max on silmittömän rakastunut, Lucas kokee tarvetta suojella kiusaajia ja Thor haaveilee pääsevänsä musikaaliin. Thor on porukan kova jätkä, Max haaveileva romantiikko ja Lucas maat jalassa oleva realisti, joka on porukasta järjellisin. Thor haluaisi päästä koulun coolien jäbien joukkoon, mutta häntä pidetään liian pyrkyrinä. Max sinne hyväksyttäisiin ja siksi Max kutsutaan coolien tyyppien pussailubleisiin. Max puhuu koviksille, että haluu kamunsa myös mukan ja vähän vastahakoisesti he siihen suostuvat. Mutta miten oikein pussaillaan?

Poikien ensireaktio pornoon

Pojilla ei ole mitään tietoa. Netistä pussailuvideoiden sijaan löytyy pariastetta ranskempaa kamaa, joten videoita ei haluta kattoa. Avuksi keksitään Maxin isän pieni lennätin, jolla vakoillaan naapuriteinityttöjen meininkiä. Ongelma vain on se, että lennätin menee rikki niiden pihalla. Kun pojat sitä ovat hakemassa, he varastavat tyttöjen huumeet. Näin ollen alkaa kissahiirileikki. Pojat halua tytöiltä lennättimen, tytöt pojilta huumeensa. Varsinkin Lucas on hyvin huumevastainen eikä tahdo niitä antaa. Monien yllättävien, koomisten ja myötähäpeällisten tapahtmaketjujen jälkeen, molemmat saavat omansa. Lennätin tosin kotona rikko kaikki paikat, ja Max joutuu kotiasrestiin. Kaverit hakevat hänet kuitenkin sinne pussailubileisiin, mutta itse juhlissa tiet erkanevat. Lennättimen hakureissu muuttaa kaikkia kolmea, tekee heidät itsenäisimmiksi ja he miettivät ovatko he oikeasti ystäviä? Lopulta Lucas liittyy koulussa kiusaajien suojelijoihin, Thor pääsee musikaalin tähdeksi ja entä Max? Hän vaihtaa tyttöä kuin kalsareitaan ja kärsii jokaisen kohdalla voimakkaista sydänsuruista. Jokainen löytää omanlaisensa kaveripiirin ja Thorin musikaalin ensi-illassa on kiva nähdä toisia, mutta sanottavaa ei ole. Ei ennen kuin hölmöillään kolmistaan samoille asioille, joille naurettin lapsena, eli äidin seksileluille.

Säkkituolisällit

Good Boys on todella potentiaalinen ystävyyden kuvauselokuva. Siinä on rutkasti huumoria, joista monet syntyvät väärinymmärrysten kautta. Ronskiakin se on, sillä huumori tulee pornon ymmärtämättömyydestä, seksilelujen väärstä käyttötarkoituksesta, asioiden möläyttämisestä väärillä pakoilla, lapsuuden uhosta ja perushölmöilystä. Nuo seksijutut jaksaa naurattaa kerran ja sen alle on todella helppo piilottaa nämä leffan oikeasti tärkeät teemat, joista minä ainakin loppupuolella liikutuin. Kun yhdessä kohdassa Lucas, Thor ja Max olivat huumemuijien autokyydissä, he saivat kuulla tyttöjen sydänystävyyden alkaneen vasta muutma vuosi sitten. He kertoivat, että oli heilläkin kavereita, joitten kanssa oltiin koska oltiin samalla luokalla, asuttiin lähekkäin ja vanhemmat ovat kavereita. Sitten tiet erkanee ja löyty ne oikeat tosi ystävät. Sitä pojat peilaavat iteänsä. Kun myöhemmin tappelu alkaa, jokainen huutaa toiselleen ja kaikille tulee itku siitä, että he oikeasti vanhenevat ja heidän lapsuudenajan ystävyytensä vetelee viimeisiä. Jokaisella alkaa olla niin sekeästi oma suunta, jota halua kulkea ja omat kiinnostuksen kohteet.

Mikä elokuvan varsinkin teki mielenkiintoiseksi on se, että näitä tunteita esittävät pojat. Olen nähnyt paljon tyttöleffoja, joissa kaverukset kasva erilleen, mutta poikien kaveruudesta en ole näin raadollista ja samalla realistista kuvausta nähnyt. Pystyin siihen erinomaisesti samaistumaan, varsinkin siksi kun olen itsekkin lapsuuteni viettänyt vahvassa kolmen koplassa.

Mites näillä äidin leluilla leikitään?

Good Boys on todella tunnepitoinen kasvukertomus kaiken sen seksileluhölmöilyn ja esiteiniuhon alla. Hölmöily on kivasta, mutta minun makuuni sitä on aavistuksen verran liikaa. Esiteinejä näyttelevät pojat ovat kaikki todella lahjakkaita ja aitoja. Tykkäsin kovasti pääkolmikon roolisuorituksista, sekä heidän kemioistaan. Good Boys elokuvasta tuli todella hyvä mieli ja varmasti aion elokuvan joskus uudelleen katsoa. Olin todella tyytyväinen siihen, että uskalsin heittäytyä tämän Finnkinon mysteerinäytöksen pariin, sillä tämä oli todellinen yllättäjä. Miinuspisteitä en anna elokuvalle, vaan sen synopsiksele Finnkinon sivuilla. Kun luin leffan jälkeen mitä tästä kerrotaan, niin sen kuvauksen perusteella en varmasti olisi valinnut tätä leffaa elokuvateatterivalinnakseni. Koko synopsikessa puhuttiin vaan tästä häsläyksestä itse tarinassa, eikä sen syviä teemoja mainittu lainkaan. Vahva lapsuudenystävyys ont tämän leffan parasta antia.

Sydämellistä ystävänpäivää leffojen ystäville!