Wonder Woman elokuvasta minula ei ollut paljoakaan ennakko-odotuksia. Avomieheni pyöritti ja fiilisteli elokuvan traileria ennakkoon useaan otteeseen ja siitä tuli bongattua itselleni tuttu näyttelijä David Thewlis. Hän kun on ollut Harry Potter elokuvissa ihana ihmissusi Reamus lupin. Traileri vaikutti ihan menevältä ja suostui avomieheni leffaseuraksi.
|
Wonder Woman elokuvan mainosjuliste |
Wonder woman elokuva on täysin kokonaan hahmon takaumaa. Alussa ollaan hyvin lyhyesti nykyajassa, mutta pian elokuva siirtyy vuosia taaksepäin ja katsoja kokonaan unohtaa tämän olevan takaumaa, ennen kuin vasta lopussa. Wonder woman eli Diana on Amazon ja Amazonit asuvat omalla eristetyllä saarellaan. Kun hän on pikkuinnen hänelle kerrotaan kaiken maailman jumaltarinoita, jotka ovat mielenkiintoisen mystisiä. Pikkuisena hän on kiinnostunut jo tappeluista, mutta Dianan äiti kieltää, ettei häntä saa vielä kouluttaa Amazoniksi. Dianan täti kuitenkin alkaa häntä opettamaan, eikä välitä äidin suostumuksista. Tätä Dianan äidin jyrkkää käyttäytymistä ei tarinassa oikein selvennetä, mikä tuntuu minusta hiukan oudolta. Eräänä päivänä tälle Amazonien omalle saarelle eksyy vakooja nimeltä Steve. Hän on lentäen paennut Saksalaisia, jotka tulevat hänen perässään. Syntyy sota Saksalaisten ja Amazonien välillä, jossa Dinan täti haavoittuu. Kun Diana näkee tämä, hän saa kykynsä ihan äärimmilleen, jolla kukistaa lähes yksi kaikki sakemannit. Vanhan jumaltarinan mukaan sota maailmassa loppuu, jos sodan jumala Ares tuhotaan. Siksi Diana päättää lähteä Steven matkaan sitä etsimään ja tuhoamaan. Kun Steve on Amazonien saarella ihanassa kimaltelevassa kylpyammeessa lekottelemassa, saadaan leffan muistettavimmat vitsit ja niistäkin jo huomaa, että tämä on aikamoinen muijaleffa.
Diana matkustaa Steven mukana Lontooseen, jossa kohtaa Steven sihteerin ja ministerin. Ministeri koittaa saada välirauhaa aikaiseksi, eikä muuten tee mitään, niin kuin politiikoilla on tapana. Steve kerää kaverinsa kapakasta ja yhdessä he Dianan kanssa lähtevät sotarintamalle. Toisella puolella heitä on vastassa ns. myrkkymuija, joka luo pahikselle aseeksi myrkkykaasuja, joihin ihmiset kuolee. Aluksi huijataan katsojaa luulemaan että tarinan pahis ja sodan jumala Ares on sakemanien johtaha Ludendorff, mutta kun Wonder woman hänet tappaa, niin sota ei siihen lopukkaan. Kaiken takana on tietenkin politiikko, tämä aiemmin näkemämme ministeri Patric. Hänen kanssaan Wonder woman tappelee niin kauan, että Steve ehtii lähteä lentokoneella korkeuksiin ja tukehtua sinne hengenvaaralliseen kaasuun. Taas sen surun ja raivon voimalla, kun Diana menettää läheisen hän saa extrasuperhyper kykynsä ja pystyy tuhoamaan sodan jumala Areksen. Rauha lopulta palautuu maahan.
Olin yllättynyt sitä, että Wonder woman oli kaiken supersankarijuttunsa keskellä eniten sotaelokuva. Tarinassa puhuttiin ja kuvattiin sotaa hyvin realistisesti, sen tekijöitä sekä uhreja. Diana itsekkin kysyi ja pohti sodan moraalia ja tärkeitä kysymyksiä: miksi soditaan, mitkä on pelottavia asioita, onko sodassa oikeastaan järkeä? Miksi halutaan tuhota ulkopuolisia, orpoja, naisia, lapsia? Onko sota vapaaehtoista, onko sota inhimillistä? Amazonit ovat hyvin taisteluhenkistä joukkoa, joka hieman kyllä minut jopa yllätti, mutta he tappelevat enemmän omilla voimillaan ja älyllä. Ei tuliaseilla.
Toimintakohtauksia elokuvassa oli paljon, mutta ne eivät menneet mässäilyn puolelle. Hidastuksia käytettiin aika paljon, mutta ne toimivat hyvin. Kuvaus on todella onnistunutta, sillä taistelukohtauksissa pysyi hyvin perillä ja niitä on helppo seurata. Amazonien oma saari on lokaationa karkkia silmille eli todella upeita maisemia sieltä löytyy. Heidän vaatetuksensa on kanssa silmiä hivelevää ja pidän tämän elokuvan voimakkaista naishahmoista. Elokuvan kävin katsomassa 3D versiona ja se antoi syvyyttä yllättävän hyvin. Useissa kohdissa taisteluissa nuolet ja luodit lensi usein katsojaa päin.
|
Wonder woman juhlissa. Miekka on piilotettu mekon selkämykseen. |
Lopun hyvän ja pahan taistelussa mentiin minun makuuni pikkusen jo imelyyden puolelle, mutta minusta oli rohekaa tappaa Steve. Jos hän ei olisi kuollut, oli se tuntunut jopa katsojan huijaamiselta. Wonder womanin elokuvan tunnusmusiikki, joka jo trailerissa soi, oli esilä monissa tärkeissä kohtauksssa ja se sopii hyvin tunnelmaan. Muutamia vitsinpoikasia elokuvasta löytyi, samoin kuin epäloogsuuksia: ei miekkaa voi pitää selän takana mekon alla piilossa samalla kun juoksee, tai ratsastaa. Muutamaa kohtaa elokuvassa olisinkin keksivaiheitla karsinut, mutta kooknaisuutena Wonderwoman toimi oikein hyvin. Romantiikkaa ja tunteita sai ihmenaisemme kokea tämän seikkailun aikana ja minusta elokuvan kaunein hetki oli se, kun Diana ensimmäisen kerran näki lunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti