Stand By Me

Katsoin Stand By Me elokuvan ensimmäisen kerran joskus 12-vuotiaana siskoni suosittelemana. Tykästyin sen selkeään tarinankulkuun ja realistiseen miljööseen pikkukaupungista. Olin tätä katsoessani juuri päähenkilöiden ikäinen, joten ystävyyssuhteisiin ja tarinaan oli helppo mielestäni samaistua.

Tarinan kertojana on Gordon. Hän on vähän ujo poika, hiljainen ja ajatteleva ja tämän ystävyystarinan eteenpäin kuljettaja, kirjaimellisesti tarinankertoja. Gordonin perhetaustoja esitellään katsojille eniten, sitä kuinka hänen vanhempansa ei oikein hänestä välitä. Gordonilla on ollut isoveli, joka oli niin vanhempien suosikkilapsi ja muutenkin yleisesti mukava kaveri. Kyläyhteisö vertaa Gordonia vähän väliä isoveljeensä ja muutenkin häntä nostetaan lähes jumalhahmoksi, täydelliseksi tässä tarinassa. Gordon ei kuitenkaan voi olla tästä katkera edesmenneelle veljelleen, koska takaumissa näytetään kuinka veli oli aikoinaan ainoa ihminen, joka oikeasti välitti Gordonista.

Stand By Me elokuvan juliste

Gordonilla on kolme ystävää, paras niistä on Chris. Chris on elänyt perheessä, jossa on paljon rikoksia ja huumeidenkäyttöä. Chris on oikeasti herkkä kaveri ja hän haluaisi olla tunnollinen ja opiskella koulun loppuun, mutta kukaan ei ota häntä tosissaan, kun hänellä on tuollainen koviksen maine. Chrisiä vastaan kaikki (paitsi tämän kaverit) kokee kovia ennakkoluuloja. Teddy  taas on silmälasipäinen ja hömpelö, jolla on traumoja isän väkivaltaisuudesta. Teddyllä on kova temperamentti ja hän raivostuu helposti, varsinkin jos isiä aletaan loukkaamaan. Vern on porukan pyöreä poika ja samalla se vähän tyhmä ja nössykkä, jota kiusataan helpoiten.

Koko tarina on Gordonin omaa takaumaa, vain alussa ja lopuss apalataan aikuisen Gordonin maailmaan. Poikien lapsuudessa, silloin kun he ovat olleet 12-vuotiaita, eräs heidän luokkakaverinsa on  kadonnut metsään. Vern kuulee isoveljensä puhuvan tästä kadonneesta ruumissta ja sen innoittamana houkuttelee ystävänsä mukaan metsäretkelle. Vernin isovelikin on omien kavereidensa kanssa ruumista menossa hakemaan ja vähän eräänlainen kilpailuasetelma syntyy, kun jännittää kummat löytää ruumiin ensin. Tämä koko tarinahan pohjautuu Stephen Kingin novelliin nimeltä Ruumis.

Poikien retkeen kuuluu jokaisen hetkiä, niin naurettavia kuin surullisiakin. Vahvasti on jäänyt mieleeni Gordonin iltasatu piirakansyöntikilpailusta ja poikien rautatien ylitys, jossa Vern tiputtaa kampansa ja lopulta saadaan juosta oman henkensä edestä. Chris on matkalle ottanut mukaan isänsä pistoolin ja kun ruumis löydetään ja Vernin isoveli kavereineen tulee vaatimaan sitä itselleen, Gordon uhkaa heitä tällä aseella ja lopulta ruuumis jätetään paikoilleen. Gordon ja pojat tekevät ruumiista nimettömän ilmoituksen poliisille ja palaavat kotiin. Poikien erkaneminen on haikeaa, kun syksyllä joudutaam  eri kouluihin ja pyöritäään eri piireissä. Ihan lopussa aikuis Gordon kertoo mitä Chrisille, Teddylle ja Vernille tapahtui ja hän haikeana muistelee elämänsä viimeistä kesää.

Gordon, Chris, Vern ja Teddy

Stand By Me  on kaunis ja kesäinen retkielokuva, jossa kerrotaan erilaisista ihmiskohtaloista ja ystävyydestä. Ystävyyttä on erilaista ja kuinka hienoa on nähdä näin erilaisten ihmisten ystävyyttä. Jokainen hahmo näistä: Gordon, Chris, Vern ja Teddy on niin erilaisia ihmisä. Gordon on selvästi tarinankertoja ja poikien yhdistävä liima, kun Chris taas on kova herkkis ja Teddy päinvastoin päältä herkkä, mutta sisältä kova, niin nämä täydentävät erinomaisesti toisiaan. Vern on kaikista nössöin ja osittain välillä ulkopuolinenkin, mutta samalla myös hyväntahoisin. Vern ja Teddy ja Gordon ja Chrs luo molemmat hyvät parit ja sopivaa kontrastia toisiinsa. Poikien puuhat ja puheet retkellä ovat realistisia, juuri tuonlaisia ajatuksia ja keskustelujahan tuon ikäisenä puhutaan. Tästä uskottavuudesta tulee niin helppo kaipuu omaan lapsuuteen ja sen ajan viattomuuteen.

Rentouttava Ystäväniltaa kaikille leffafriikeille!!!