Saariston Lapsille Tapahtuu

Astrid Lindgrenin Saariston Lapset kirjoitettiin ensin televisioon ja siitä vasta kirjaksi. Televisiosarja sai neljä elokuvaa, josta Saariston Lapsille Tapahtuu on kolmas elokuva. Leffan nimi ei kerro paljoa mitään, osuvampi on alkuperäisnimi Sjorven och Mysak, vapaastisuomennettuna Pampula ja Mysak. Tämä on itselleni ensimmäinen Saarston Lapset juttu, minkä näin ja kuulin. Katsoin esin Saariston Lapsille Tapahtuu, sitten Saariston Lasten Suuri Seikkailu elokuvat, ne kun olivat meillä nauhalla samalla videokasetilla. Myöhemmin hyllystä löysin myös Saariston Lapset ja Hylje, sekä perään nauhoitetun Saariston Lapset ja NInni. Vasta elokuvien jälkeen bongasin kirjan siskoni hyllystä ja tutustuin siihen, mikä on ollut näiden tarinoiden lähtöasetelma. FST:kanavalta olen Saariston Lapset televisiosarjaakin osia katsonut ja harkitsen, että koko sarjan ostaisin itselleni. Hassua muuten, että elokuvat on myynnissä suomessa dvdllä, mutta vain suomi- ja ruotsi ääniraidalla. Suomenkielistä tekstiä ei saa kuin elokuvan Saariston Lapset ja Hylje blu-raylle. Tämä on syy, miksi jouduin katsomaan Saariston Lapsille Tapahtuu elokuvan dubattuna, mikä kuulosti karsealta, kun on tottunut alkuperäiseen ruotsalaiseen ääniraitan. Oma ruotsini vain on niin kehnoa, että ruotsitekstitys ei auta. Onneksi porukoilla on nämä vanhat videot tallessa, jotka on aikoinaan 90-luvulla nauhoitettu Yleltä ja ne täytyy kyllä polttaa itelle omiksi koipioiksi.

Pampula ja Mysak elokuvajuliste

Itse elokuvaan; Saariston Lapset sijoittuu Ruotsin eteläsaaristoon Saltkråkaniin, Suolavarikseen. Siellä elävät Melkerien perhe isä Melkersson, kaunis Malin, Johan ja Niklas, eläinrakas Pelle, Malinin sulhanen Peter sekä heidän tyttönsä pikku Ninni. Johan ja Niklas eivät tässä elokuavssa esiinny, ja seuraavassa he eivät myöskään ole mukana. Naapureissa heillä asuvat Grankvistin Nisse ja Marta, heidän tyttönsä Teddy ja Freddy sekä saaren valtias Pampula. Teddy ja Freddy eivät ole tässä elokuvassa myöskään, ehkä he ovat Johanin ja Niklaksen kanssa Tukholmassa. Stina tyttönenkin Saltkråkanilla asuu kesäisin isoisänsä kanssa. Antagonistina on höperö metsästäjäukko Vesterman, joka on ahne eikä pidä lapsista. Vaikka Vesterman on aikaisemissa elokuvissa ja sarjassa ollut ääriketku mies, niin tässä hän on hyvin lievsti pahiksena, jos jollekkin hahmolle täytyy nyt pahiksen hattua laittaa päähän.

Leikkipäivä alkaa

Saaristossa eletään rauhaisaa elämää, lapset leikkivät keskeään ja Melker nauttii täysin rinnoin kesästä heidän huvilassaan Nikkarilassa. Yhdellä aamupalalla kun Melker kertoo Pampulalle ja Stinalle mistä sai rannekellonsa lahjaksi, Malin kertoo hänen parhaasta lahjastaan. Melker antoi kerran Malinille leikkipäivän lahjaksi ja siitähän Pelle innostuu. Isä lupaa, että tänän pidetän leikkipäivä ja niin porukalla lähdetään Kuolleeseen Lahteen veneellä. Melker, Peter, Malin, Ninni, Nisse, Pelle, Stina ja Pampula ja tietysti Pampulan uskollinen koira Laivuri pitävät elokuvanmittaisen merirosvoleikin, jossa nähdään kaunista kesäkuvausta. Elokuvan alkuperäisessä nimessa jo Mysak mainitaan ja Mysak siis on maalattu kivi, joka on leikissä heidän jahtaamansa jalokivi. Porukka jakatuu kahtia, Melkerit ovat Haukkoja ja heidän päämajansa on vanha satama-aitta, kun muut ovat Haita ja elävät laivassa. Yksinoikeutetusti Haiden johtaja on Pampula, joka käskee ja määräilee ja tekee oikeat päätökset. Yksi päätöksistä on heittää Peter yli laivan, kun hän innostuu Malinia pussailemaan. Haukkojen pomona on tietysti Melker, jolla on ainoata auktoriteettiä ja karismaa olla Pampulaa vastaan. Hän jättä hienon kellonsa aittan ja keksii kaikenlaisia kepposia, että saa Mysak omalle puolelle. Elokuvan kohokohta on yhtä leikkimistä, mutta sitä on äärimmäisen nautinnollista seurata. Aikuiset heittäytyvät leikkiin mukaan yhtä ansaitusti kuin lapset. Eikä Vestermania ole unohdettu, hän on tervaamassa laituria kun Ninni keksii hänet hepakseen.

Merirosvo Malin

Mysak vaihtaa omistajaa ja piiloa usein. Ninni toteaa itsensä suloiseksi, Stina jää lavan pärssikoriin jumiin, Laivuri varastaa Mysakin, Ninni kastelee koko porukan ja lähes kaikki uivat kertaalleen meressä vaatteet päällä. Leikki kuitenkin väsyttää ja sadekkin yllättää, joten sen loppumista odotellaan venevajassa. Siellä Melker ehdottaa irvistämiskilpalua, jonka voittajaksi kruunataan Malin. Melkerin kello kuitenkin on hukassa ja Pelleä harmittaa. Hän on ihan varma, että jätti kellon venevajaan. Onkohan Vesterman vienyt sen? Takaisn kotona Nikkarilassa aikuiset savustaa silakkaa, kun Pelle, Stina ja Pampula ovat livahtaneet Vestermanin kotiin. He ovat varmoja, että Vesterman on kellon siepannut. He löytävät kellon, mutta Nikkarilan tuvassa seviää, että eihän se ole Melkkerin. Vesterman on tästä hyvin vihainen, lapset varastamassa hänen kellonsa ja häntä vielä haukutaan varkaaksi. Kaiken kukkuraksi Ninni on kadonnut. Ninni onkin ollut tarkka salapoliisi, hän on kiivennyt puuhun harakan pesään ja sieltähän Melkerin kello löytyy. Vesterman jää iltakahville Nikkarilaan ja vaikka hän kiven kovaa väittää, ettei ole lapsena ikinä leikkinyt, hän muistaakin yhden leikin. Siinä ei tosin ole mitään järjen hiventäkän, mutta pääasia että kaikille nauru maittaa.

Pampula kastelee Pellen

Saariston Lapsille Tapahtuu elokuva on aivan ideaali lastenelokuva. Siinä ei ole mitään yliluonnolista, ei hääviä juonta tai mitään suurta toimintaa. Yksinkertaisesti siinä kuvataan ystäviä ja perheitä, jotka leikkii ja ainakin minun nostalgiankaipuuni kaipaa lapsuudesta juuri tuollasta viatonta leikkimistä. Ehkä jos lähipiirissä olisi lapsia, siihen leikin tunnelmaan pääsisin jotenkin takaisin. Maisemat saaristossa ovat upeat ja niin äärimmäisen kesäiset.  Hahmot ovat kaikki kavereita keskenään ja tietynlaista ystävienvälistä naljailua on luvassa, aivan kuin oikeassakin elämässä kavereilla on. Saariston Lasten suurin vahvuus on tämä hahmojen rakkaus luontoon ja saarstolaiselämän. Näkyy valkokankaasta ulos, kuinka he viishtyvät noin kuin elävät. Kaikki tämä meri, saarsto, laiva ja jokainen sijainti huokuu niin syvää rakkautta ja visuaaista kauneutta, että tekisi vaan itse mieli olla mukana menossa.

Haiden paikka, Alberttiina laiva

 En ole itse asunut saarstossa, en edes meren äärellä. Silloin kun joskus kävin Hailuodossa, otin aina Saariston Lapset kirjan mukaani. Mikä on sen ihanampaa lukea näistä tapahtumista, kuin meren äärellä. Vaikka Saariston Lapsille Tapahtuu tarinaa ei kirjassa ole mukana, se on hyvin samanhenkinen, mitä kirja ja alkuperinen tv-sarja. Johan, Niklas, Teddy ja Freddy ei muutenkaan ole suosikkihahmojani, joten heidän puuttuminen ei lainkaan haittaa. Muutenkin ensikatsojalle mukana on niin paljon hahmoja, että hyvä vain että heidät jätettiin pois. On mukavaan, että leikeissä ei ole pelkät lapset, vaan Malin, Nisse, Peter ja tietysti Melker ovat mukana menossa niin vahvasti. Ainakin Melker on niin vahvasti mieleltään vielä lapsi, ettei Saariston Lapset olisi mitään ilman Melkkeriä. Kyllähän meistä jokainen muistaa lapsena, sen mukavan naapurin/sukulaissedän, jota oli aina hauska nähdä kun se vähsen nälvii ja on niin hassu. Sellainen juuri on Melker Melkkersson.

Ilta Nikkarilassa, Pelle, Melker, Pampula ja Stina

Muista hahmoista vielä sananen. Pampulan isä Nisse on ihan mukva, eikä ihan niin höpsähtänyt kuin Meker. Siksi hän on varmaan reissun aikuisin jäsen. Lähes parikymppinen Malin on umpirakastunut mieheensä Peteriin ja hoivaa pikku Ninniä vielä äidillisellä otteella. Hän onkin porukan pikkuäiti, vaikkei aina pidäkkään siitä. Peter on alunperin kaupunkilaispoika, mutta on ystävystynyt jo kaikkien kanssa, joten ihan hyvin hän joutu Pampulan ja Stinan vangitksi. Pelle on Melkerssonien nuorin ja aika herkkä poika. Pampula ja Stina usein kilpailevat Pellen huomiosta. Tiettyyn pisteeseen asti Pelle jaksaa heitä, aina ei. Ninnin enon roolin Pelle on ottanut itselleen vakavasti. Stina on Pampulaa muutaman vuoden nuorempi ja apinoi aluksi Pampulaa kaikesta. Nyt apinoimine on muuttunut enemmän ihailuksi ja hän haluaa usein tehdä samaa kuin Pampula. Edellisistä elokuvista Stina on varmasti kasvanut eniten. MItes sitten Pampula? Hän on itseoikeutettu Saltkråkanin valtias, uskollisen Laivurin kanssa. Kun Pampula päättää jotain, se kanssa tehdään ja hänen auktoriteettinsä on valtava. Pampula on sellainen lapsi, että hänestä ei voi kun tykätä. Ja jos ei tykkää, kuten vaikka Vesterman, niin Pampula kyllä näyttää hänelle. Pampulan kanssa ei kannata olla eri mieltä. Edellisessä elokuassa esitetty pikku Ninni on kasvanut noin 4-vuotaaksi söpöliiniksi, jota ei voi kuin kehua. Miten luonteva hän kameran edessä osaa olla ja on  niin suloinen lapsi (tämä on harvinaista minun sanomanani, kun en ole lapsi-ihmisiä). Ninni osaa olla nokkela ja suloinen ja on kyllä aika Haukka merirosvoksi. Alkoi oikein tehdä mieli katsoa Saariston Lasten Suuri Seikkailu, jossa Pelle, Pampula, Stina ja NInni ovat neljästään pääosissa omassa meriseikkailussa. Siinä elokuvassa NInni oikein loistaa.