Disney klassikot 30: Kaunotar ja Hirviö

Ikäni puolesta olen Kaunottaren ja Hirviön ikäinen. Muistan katsoneeni sitä lapsena useinkin siskoni kanssa perhetutulta kopioidulta videolta, jonka alku on niin hämärä ja mustavalkoinen, ettei siitä meinannut saada selvää. Video oli tietty suomeksi ja siksi Matti Raninin ohjaama suomidubbi on iskostunut syvälle päähäni. Kävin katsomassa myös nyt 2010-luvulla tehdyn live actioinin Kaunottaresta ja Hirviöstä ja rehellisesti sanottuna, se on aikamoista roskaa tähän alkuperäiseen klassikkoon verrattuna.

Kaunottaren ja Hirviön alkuperäinen mainosjuliste

Alku esitetään mosaiikki teoksena. Ranskan maalla nuori ja itsekäs prinssi ei päästänyt talvi-iltana vanhaa eukkoa linnaansa ja niin linna lumottiin. Lumouksen voi purkaa ainoastaan jos prinssi oppii rakastamaan ja jos joku rakastaisi häntä, ennen kuin prinssi täyttä 21 vuotta. Hänen kellonaan toimii ruusu, joka pudottaa hitaaseen tahtiin terälehtiä. Lumouksessa prinssistä tulee ruma ja karmiva Hirviö ja linnan henkilökunnasta lumottuja esineitä. Linna ränsistyi ja unothui.

Lähellä olevassa kylässä asuu Belle niminen tyttö keksijäisänsä kanssa. Belle haaveilee muualle lähdöstä, uppoutuu kirjoihin, eikä tajua omaa vetovoimaansa. Kyläläiset pitävät häntä outona, kun ei kylän komein mies Gaston vedä häntä lainkaan puoleensa. Gaston taasen päättäväisesti haluaa naida hänet. Bellen isä Maurice on keksinyt halonhakkuukoneen ja lähtee viemään sitä messuille. Matka Filip hevosen kanssa on pelottava ja he eksyvätkin tieltä. Sudet säikyttävät hevosen, joka karkaa kotiin päin. Maurice kauhistuneena hakee turvaa synkästä linnasta. Hän kohtaa siellä Lumière kynttiläjalan ja epäileväisen Könni kellon. He päästävät Mauricen lämmittelemään takan ääreen, mutta herra Hirviö ei vieraasta perusta, vaan heittää hänet tyrmään. Kotona Belle löytää Filipin ja lähtee tämän ohjeistuksella etsimään isää. Hän päätyy linnaan ja löytää isänsä kipeänä vankityrmästä. Belle saa tehtyä Hirviön kanssa vaihtokaupat, hän tulee vangiksi isänsä sijasta. Maurice heitetään takaisin kylään, missä hän anelee muilta apua. Kaikki pitävät Mauricea ihan hulluna, ei mitään Hirviötä ole olemassakaan.

Belle niityllä

 Belle on aluksi suruissaan ja vihainen linnassa, mutta pikkuhiljaa tutustuu Lumiéreen, Könniin, Rouva Pannuun ja Kippoon. Uteliaisuuttaan Belle menee tutkimaan länsisiipeä, joka on Hirviön omaa yksityisaluetta. Hän säikyttää Bellen tiehensä, joka joutuu susien jahtaamaksi. Hirviö tulee pelastamaan tytön, vaikka haavoittuu samalla. Belle hoitaa Hirviön haavoja ja vähitellen hekin tutustuvat. Hirviö esittelee Bellelle hänen upean kirjaston, syödään yhdessä jouluateriaa ja ulkoillessaan Belle pystyy jo myöntämään omat tunteensa Hirviötä kohtaan. Romanttisena iltana molemmat ovat pukeutuneet parhaimpiinsa, syövät sievästi ja tanssivat Rouva Pannun laulaessa. Belle myöntää Hirviölle ikävänsä isää kohtaan ja taikapeilin avulla nähdään, että isä on lähtenyt sairaana ja väsyneenä etsimään Belleä. Hirviö päästää tytön vapaksi ja antaa taikapeilin hälle muistosi. Hän on vihdoin oppinut rakastamaan. Belle vaihtaa mekkonsa, löytää isänsä ja vie hänet kotiin parantumaan, kun Gaston kolkuttaa ovelle.  Gaston on tehnyt sopimuksen, että Maurice viedään hullujenhuoneelle ja jos Belle suostuu kosintaan, Maurice säästetään tältä nöyryytykseltä. Belle todistaa Gastonille taikapelin avulla, että Hirviö on oikeasti olemassa. Gaston ja koko muu kylä on ihan kauhuissaan, että tuolainen peto on vapaana. He lukitsevat Bellen ja Mauricen kellariin ja lähtevät linnaa hyökkäämään.

Gastonin kuuluisat rintakarvat

Linnan lumotut asukit huomaavat tunkeilijat ja lähtevät vastaiskuun omilla keinoillaan. Hirviö on jo luovuttanut, antaa tulla vain. Linnan aulassa tapellaan kuin viimeistä päivää ja aika heikossa asemassa hyökkääjät ovat, kun vaatekaappi muuttaa tyyppejä transuiksi, Rouva Pannu kaataa kuumaa tettä niskaan ja Hella tulittaa tulisijaansa täysillä. Gaston on etsimässä Hirviötä ja heidän kaksinkeskinen taistelu siirtyy linnan katolle. Hirivö ei yritä hyökätä, hän vain puolustautuu. Hän näkee Bellen huoneensa terassilla, joka pääsi kellarista vapaaksi karkuri Kipon ansiosta. Hirviön tullessa Bellen luo Gaston antaa hälle kuolettavan iskun. Samalla Gaston itse tippuu linnan katolta kuolemaan pääkallot silmissään. Hirviö menettää tajuntansa Bellen rakkauden tunnustuksen aikana ja samalla viimeinen terälehti ruusutakin tipahtaa. Sitten tapahtuu taikoja. Hirviö muuttuu osa osalta takaisin ihmiseksi, niin kuin myös lumotut esineet. Linnakin saa alkuperäiset värinsä takaisin ja sadekin lakkaa. Belle ja Hirviö ihmismuodossaan jäävät linnaan asumaan ja elokuva päättyy mosaaikkiteokseen heistä.

Kaunotar ja Hirviö on vanha Eurooppalainen kansansatu, jonka Disney on onnistuneesti muuttanut selkeämpään muotoon. Tässä on klassisen sadun elementit hyvin voimakkaasti läsnä, mutta ei tuputtaen tai lässyttävästi. Opetus on tietenkin se, ettei rakkaus katso ulkonäköä. Pidän tästä elokuvan tematiikasta ja tiedän, että Kaunottarella ja Hirviöllä on suuri joukko faneja, jotka ei löydä elokuvasta yhtään mitään negatiivista. Itseäni kuitenki häiritsee pitkin elokuvaa muutama ristiriitaisuus. Ensinnäkin prinssi Hirviömme ikä. Kun Be Our Guest laulun sanoissa mainitaan, että 10 vuotta ollaan oltu nyt vankina ja ruusu taas menettää terälehtensä kun Hirivö täyttää 21 vuotta, niin näin ollen tarina alkaisi siitä kun prinssi on 11 vuotias. Alun mosaiikkitaideteoksessa prinssi kyllä näyttää vanhemmalta, ehkä enemmin 16-17 vuotiaalta. Sen lisäksi ei kait kukaan voi olettaa, että 11 vuotiaalla olisi vielä sellaiset kyvyt ja tunnetaidot, että pystyisi rakastamaan ja saamaan vastarakkauta ihan tällä tasolla, mitä alun loitsun langettanut haltija odottaa. Tämä jäi minua kovasti vaivaamaan. Toinen seikka on se, että kuinka pitkä välimatka tästä linnasta on kylään, jossa Belle asuu. Kukaan kyläläisistä ei tiedä tätä linnaa ja Mauricella kestää pitkään löytää sinne, mutta lopussa Gaston ja kyläläiset lähtevät hyökkäämään suoraan sinne ja tietävät vielä reitinkin. Miten se on mahdollista? Vielä mietin sitä kauanko Belle on linnassa vankina? Bellen kylässä on loppukesä, Mauricen löydettyä Hirviön linna on syksy ja yhdessä vaiheessa Bellen oltua linnassa on talvi. Kun Belle lähtee linnasta lumi on jälleen sulanut. Onko hän siellä ollut koko vuoden ja isä koittanut sen saman ajan tulla pelastamaan Belleä? Tälläiset käsikirjoitukselliset seikat jäi nyt viime katselukerralla itseäni mietityttämään.

Kaunotar ja Hirviö tutustuvat kauniissa talvimaisemassa

Kaunotar ja Hirviö on kauniin värikäs elokuva. Mikään väri ei hallitse, eikä dominoi liikaa. Bellen sininen mekko valkoisella liinalla on yksinkertainen ja hänellä on kauniit suklaanruskeat hiukset. Hirviön ulkomuodosta tykkään kovin, eikä ihmekkään että hän voitti Aku Ankan Mr.Disney tittelin 90-luvulla nimen omaan tässä Hirviö muodossa, sillä ihmisenä tämä prinssi on todella mitättömän näköinen. Mauricen sarjakuvamaisesta tyylistä pidän kanssa kovasti. Gaston on hahmoista ulkomuodolta lempparini, vai tiedättekö te toista Disneyhahmoa, jolla on noin komeat rintakarvat. Animoidut huonekalut ovat todella hauskoja ja nyt vasta huomsin vähän kaksisuunatisen vitsin, tuon loppukahakan kohdalla. Joku tyyppi repii pöyhuiskun alapäästä sulkia. Jos tämä tyttö olisi ihmismuodossa, mitä tyyppi silloin vetelisi. Niimpä! Lumottu linna ja maalaiskylä ovat todella viehättäviä ja Bellen kodin lähellä on uskomattoman kaunis kukkula, missä kasvaa voikukkia. Tämä näky ja laulukohtaus on yksi elokuvan kauneimpia.

Belle on minulle vähän ristiriitainen hahmo. Hän on mukavan itsenäinen, jopa yksi ensimmäisistä Disneyn feministihahmoista ja tykkää lukemista. Hän tietää olevansa vähän outo, muttei välitä siitä. Hän kaipaa jotain omaa ja uutta jossain muualla. Tavallaan Belle on niin aito hahmo, johon on niin helppo samaistua, että se jopa ärsyttää minua. Hän on liiankin aito, niin että se tarvittava särmä ja kulmikkuus puutuu hänestä. Siksi Belle ei ole suosikkiprinsessani, niin kuin monilla muilla. Tykkään Bellen alkuperäisestä äänestä, sekä myös suomiversion Mervi Hitusesta. Hirviöstä on helppo pitää, sillä hän kasvaa leffan aikana niin selkeästi. Hän myös luo tahatonta huumoria kiukuttelemalla. Hirviön noustua kylvystä on komea näky, kun hänen turkkinsa kiharretaan. Englanniksi Hirviön ääni ei jäänyt mieleeni, mutta auta armias kun rakastan tätä Matti Olavi Raninin madallettua ääntä Hirviönä. Hänen lauluäänensä myös Mä Ihastuin kappaleessa on jotain niin komeaa. Mauricen suomiäänenä kuullaan itse suomidubin ohjaaja Matti Raninia ja hänen äänensä takia, tai sen vuoksi, Maurice pääsee samaan kastiin hahmona kuin Pinoccion Gepetto, vähän hössähtänyt isä. Gastonin ääntä voin kehua niin alkuperäisessä kuin suomiversiossa, sillä hän todellakin osaa laulaa komeasti ja itsevarmasti.

Trailerikamaa

Laulut elokuvassa ovat hyviä ja suurin osa niistä jää helposti mieleeni. Ne saavat vietyä hyvin juonta eteenpäin, mikä on musikaalielokuvissa laulujen tarkoitus. Tunnettu Vieraamme laulu on itselleni se kaikista turhin, enkä myöskään tykkää yhtään tästä lisätystä Human Again laulusta. Onneksi ostin itselleni sellaisen blu-ray version elokuvasta, jossa on mukana alkuperäinen elokuvateatteriversio ilman tätä laulua. Tyttö sekä hän on nätti slovari, Gaston  hyvä kapakka laulu, Belle hyvä esittelylaulu ja oma suosikkini on talvella laulettu Bellen ja Hirviön ajatusduetto Mä Ihastuin. Jotenkin heidän äänensä sointuvat nätisti samaan kipaleeseen ja kohtaus on mielestäni  todella tunnepitoinen. Ei ihmekkään, että talvi  on suosikki osioni Kaunottaresta ja Hirviöstä.