Solar Films Elävän kuvan legenda

Vuonna 2015 julkaistiin Solar Filmssin 20- juhlavuoden kunniaksi kirja Elävän kuvan legenda. Oletin kirjan sisältävän Solar Filmssin historiaa ja tarinoita heidän klassikkoelokuvien synnystä. Kun nyt sain kirjan kirjastosta käsiini, niin lukukokemus oli kyllä ihan erilainen mitä odotin. Osittain hyvällä tavalla ja osittain huonolla. Solar Filmssin leffojen fanina kyllä kahlasin koko kirjan yhessä illassa läpi.

Minulle tuotantoyhtiö Solar Filmssistä tulee mieleen isoimpana kolme nimeä: tuottaja Markus Selin, ohjaaja Aleksi Mäkelä ja näyttelijä Jasper Pääkkönen. Jotenkin kirjaa lukeissa olin niin yllätynyt, kuinka vähän näistä henkilöistä oli juttua, vaikka kaikki toki mainittiin kirjassa useampaan otteeseen. Tästä taas huomaa kuinka vähän elokuvantaustatekijöistä esiintyy julkisuudessa, kun puolienkaan henkilöiden nimet ei ollut itselleni lainkaan tuttuja. 

Kirjan sisältö oltiin jaoteltu mielestäni aika mielenkiintoisesti, ei ollut mitään kronologista järjestystä mitä helposti olettaisi, vaan kappaleet oltiin jaoteltu eri ihmisten muisteluiden mukaan. Monien eri Solarin henkilöiden kertomana kerrotaan eri näkökulmista Solarin toiminnasta, bilettämisestä ja nippelitietoa elokuvista. Nämä kaikki ovat keskenään tekstissä sekaisin ja siksi lukijna oli vähän hankalaa löytää sitä itseäni kiinostavaa leffatietoa kaikkien kirjassa kerrottujen jekkujen ja kaljanjuonnin muisteluiden välissä. Oman osuutensa kirjassa on myäs saanut Ravintola Coloradon Pöytä, Kätilö elokuvan lavastussuunnitelmat ja kaksi elokuva-arvostelua elokuvasta Vares, toinen tietysti viiden tähden arvoinen ja toinen yhden tähden arvostelu. 

Itseleni mielenkiintoisimpina kohtina kirjassa oli Markus Selinin kertomana Solarin synty, kun siinä sivuttiin sitä, kuinka hänellä ja Renny Harlinilla meni sukset ristiin ja kumoon mennyt Nintendo bisneskin mianittiin (tästä Nintendo bisneksestä pitää joskus ottaa selvää enemmän, kuulemma Selin on siis ollut Nintendon maahantuojana 80-luvun lopulla). Ikuisuusprojektista Mannerheimista on kanssa mielenkiintoista lukea, vaikka sitä kuinka yritettiin saada kasaan niin ikinä se ei onnistunut. Elokuvaa on yritetty tehdä 14 vuotta, tuhlattu miljoonia euroja ja yksi firma jopa joutui konkurssiin. On ollut ihan hauska nähdä kuinka Mannerheim elokuvahanke on ollut Solar Filmssille pakkomielle, kun sen vaiheita on vuosien mittaan seurannut. Itse kun en ymmärrä sotaelokuvia, enkä näe Mannerheim elokuvalle minkäänlaista  pakollista tarvetta.

Markus Selin väännettynä Aku Ankka lehdessä Markos Seniliksi.

Kaikista paras luku kirjassa on Jasper Pääkkösen kertomaa; siinä hän suoraan sanoo miten oli sattumankaupalla ollut samaan aikaan Levillä ja törmännyt siellä Markus Seliniin, joka vei hänet elokuvanäyttelemisen maailmaan. Valitettavasti Aleksi Mäkelä ei ole omaa lukuaan kirjaan kirjoittanut, sillä hän on yksi tärkeimpiä ja pitkäaikaisia ohjaajia Solarilla. Tosin Mäkelän pari viimeisintä elokuvaa (ja nyt en laske uutta Love Recordsia tähän, koska se ei ollut vielä ilmestynyt tämän kirjan julkaisuaikaan) Kotirauha, Kaappari ja Kummeli V eivät tuottaneet läheskään samanlaisia lipputuloja mitä Pahat Pojat ja Matti aikoinaan, niin ken tietää, jos sen takia hänellä ja Selinillä on mennyt sukset ristiin, kuten Renny Harlinin kanssa aikoinaan? Näihin kysymyksiin kirja ei valitettavasti anna vastausta.

Kirjassa puidaan myös hyvin Solar Televisionin tuotantoa. Olin itse jopa hieman yllättynyt, että minullekkin monet tutut vanhat, jopa vähän nolot ohjelmat on tämän tuotantotiilim tekemää: Voitto kotiin, Haluatko filmitähdeksi, Mallikoulu, Heikoin lenkki ja tietenkin kaiken pohjanoteeraus Miljonääri Jussi. Haluatko filmitähdeksi voittaja Hanna Karjalainen päätyi minirooliin elokuvassa Levottomat 3 ja sen jälkeen muutamiksi vuodeksi Salkkaripestiin. Miljonääri Jussi ei edes oikealta nimeltään ollut mikkään Jussi, vaan joku saakelin Stadilainen Ville. Suomen ensimmäinen kunnon reality tv ohjelma. 

VR:n mieslaulajat Tenori Huttunen (Kari Hietalahti) ja Basso Pasanen (Santeri Kinnunen) Harlin & Selin Productionsin/Solar Televisionin sarjassa Vintiöt/Vintiöt 10 years after

Kirjaan on laitettu kattava luettelo Solar Filmsin ja Solar Televisionin tv-tuotannoista vuosilta 1995-2009. Näistä sarjoista itse on tullut katsottua ainakin seuraavia: Fiksumpi kuin koululainen, Halautko filmitähdeksi?, Heikoin Lenkki, Ihana mies, Jussi Gaala, Kaunis mies, Mallikoulu, Meidän isä on parempi kuin teidän isä, Miljonääri Jussi, Olet mitä syöt, Peltiheikit, Rikas Mies, Studio Impossible, Suurin Pudottaja, Trabant Express, Vintiöt 10 years after, Voitto Kotiin ja Äkkiä Anttolassa. Tästäkin listasta huomaa, että 90-luvulla ja 2000-luvun taitteessa Solarilla tehtiin hyviä sketsiohjelmia, jotka lopulta vaihtuivat kilpailu ja reality ohjelmiin. Studio Impossible on kyllä suosikki sketsiohjelmani kautta aikojen. Teräsvilla ja "Haluutsä koskee mun kyttyrää" mies on mahtavia!

Loppuun vielä listaus Solar Filmssin elokuvista:
Esa ja Vesa - Auringonlaskun ratsastajat: (oikeastaan Harlin & Selin Productionin ainoa elokuva, mutta lasketaan tätä nykyä Solar Filmssiin). Ihana elokuva, tästä täytyy kirjottaa oma postaus.
Kummeli Kultakuume: klassinen komediaelokuva niin illan etkoille, kuin jatkoille, kuin vaikka seuraavaan aamuunkin.
Häjyt: Juha Veijosen ihana takatukka!
Levottomat: en ole koskaan päässyt tän leffaan kunnolla sisälle. Turku on kuvattu ihan kauniisti, mutta en saa elokuvan ideasta kiinni. Mistä tässä halutaan kertoa? Louhimiehen kommenttiraita on ihan mielenkiintoinen. 
Lomalla: Mäkelän yksi heikoimmista ohjauksista. Ei mikään erikoisen hyvä raina. 

Häjyt Jussi Murikka (Samuli Edelman) ja Antti Karhu (Juha Veijonen)

 Minä ja Morrison: Vasta vähä aikaa sitte tajusin et tuo nimihän tulee Jim Morrisonista! En oikein tämänkään "Levottomat" elokuvan teemaa ymmärrä, varsinkin se huumesotkeilu vaan sekottaa.
Pahat Pojat: Oi oi, se kultainen lapsuus kun fanitin tätä niin kovasti!
Levottomat 3: Vaikka onkin Suomen paskimmaksi leffaksi tituuleerattu niin olen tänkin nähnyt, ihan vaan Pääkkösen takia. 
Vares: En tän ekan Vareksen juonta kunnolla ymmärrä mutta Tetsuo Sinkkonen ja Hillosilmä Munkc on ihan parhaita. "Linda Lampeenius vaatteet päällä!"
Populaarimusiikkia Vittulajänkältä: Tämä onniitä leffoja, joita en ihan ymmärrä, mutta on kuitenkin "ihan jees" kastia.
Paha maa: Pitäisin tästä, jos Sulevi Peltolan ja Mikko Koukin roolit leikattaisiin pois. Kaiken muun voin katsoa, mutta en niitä kahta. 
Matti: Pelkän Pääkkösen takia tämäkin on nähty. Enemmän Matti on komedia, kuin draama. 
Valkoinen kaupunki: Huonoin Suomalainen elokuva mitä olen ikinä kattonut, enkä katso toiste. 
V2: Itselleni tämä on selvästi tärkein ja paras Vares elokuva. Selkein juoni ja loistavaa huumori.
Tummien perhosten koti: Jotenkin tämä yllätti, eikä ole lainkaan niin tylsä mitä etukäteen odotti. 
Dark Floors: Yhen kerran katsoneena ja nauroin vaan näitä "kauhukliseitä".
Kummeli Alivuokralainen: Kummeli elokuvien heikoimmasta päästä, vähä liiankin farssi. 
Rööperi: Mäkelän veijarimaisuutta olinkin jo ehtinyt kaipaamaan ja tässäpä sitä on roppa kaupalla. Täytyis katsoa Rööperi pitkästä aikaa uudestaankin. Muutama hahmo vähän kuivia, muttei se mitään.

V2 - Jäätynyt enkeli, Kullervo Visuri (Kari Hietalahti) ja Jussi Vares (Juha Veijonen)

Reindeerspotting: Tätä ei ole tullut lainkaan katsottua.
Sisko tahtoisin jäädä: Aivan liian epäuskottava elokuva. Ei vastannut lainkaan odotuksiani. 
Veijarit: Tää on niin tylsä ja päämäärätön raina. Edes Leppilampi ei pelasta tätä syvältä suosta. 
Vares Pahan Suudelma: Reinin ensimmäinen Vares ja koukuttava. En arvannut murhaajaa heti. 
Elokuu: En tykännyt sitten yhtään, suoraan snaoen pelkkä pettämisleffa. 
Vares Huhtikuun tytöt: Hukkui vähän Pahan Suudelman alle, en käynyt katsomassa edes teatterissa.
Vares Sukkanauhakäärme: Tähän taas tykästyin, vähän monimutkaisempi juoni.
Kotirauha: Tullut nähtyä vain kerran ja siitäkään muista mitään. Mäkelän heikoin teos. 
Vares Kaidan tien kulkijat: Vaihtelua Turulle käydä Pohjanmaalla. Vähän itsestään selvä juoni. 
Hulluna Saraan: Oli todella tylsä komediaksi. Ei naurattanu,t eikä mitenkään jäänyt mieleen. 
Kulman pojat: Vain kerran myös nähty, muistaakseni oli hauska. Täytyy katsoa uudelleen. 
Vares Uhkapelimerkki: Kaikista heikoin Reinin Vares, en muista tästä mitään. 
Puhdistus: Tätä ei ole tullut katsottua, vielä. Kiinostusta kyllä olisi. 
Vares Pimeyden Tango: Tänkään juonta enää pahemmin muista, mutta Veikko Hopea is back!
Imaginaerum & Robin: Näkemättä, ei tälläinen musiikki ole omintani.
Kaappari: Mielipiteeni elokuvasta löytyy täältä. 
Kekkonen tulee: Samanlaisia ajatuksia mitä Vittulanjänkässä. Ihan jees, muttei kuitenkaan enempää.
Tumman Veden Päällä: Kaunis kuvaus lapsen näkökulmasta. Tykästyin todella.
Kummeli V: Huonointa Kummelia ikinä. Täysin ala-arvoista.
Kesäkaverit: Mielipiteeni elokuvasta löytyy täältä.
Mielensäpahoittaja: Kyllä minä nyt pahoitin mieleni, kun tämä elokuva oli niin tylsä!
Vares Sheriffi: Oikein loistava ja menevä uusi Vares, olen tykästynyt.. 
Luokkakokous: Mielipiteeni elokuvasta löytyy täältä.
 

Tumman Veden päällä, Pete (Olavi Angervo)