Bernand ja Bianca on siitä harvinainen vanha Disneyn klassikko, että sitä meillä ei ollut lapsena videolla. Olen nähnyt elokuvan ensimmäisen kerran vasta lähempänä 18-vuoden ikää, joten mitään nostalgiapisteitä tai muistoja minulla ei elokuvasta lapsuusajaltani ole. Kun näin Pelastuspartion ensimmäisen kerran, olin todella yllättynyt sen synkkyydestä, mutta pidin jo silloin elokuvasta kovasti.
 |
| Pelastuspartion mainosjuliste |
Madame Meduusa on kidnapannut orvon Penny tytön, koska hän haluaa itselleen Paholaisen Silmä- timantin ja timantti on sellaisessa luolassa, jonne aikuinen ihminen ei mahdu. Penny on jo pidempään ollut Pirunpoukamassa eräässä lahonneessa laivassa Madamen apulaisen Nupin vankina. Eräänä yönä hän lähettää pullopostia, jonka löytävät hiiret. Pulloposti päätyy hiirten Pelastuspartion käsiin, joilla on oma hätäkokouksena New Yorkissa. Sinne kerääntyy hiiriä kaikista maailman kolkista. Unkarilainen Pelastuspartion jäsen Bianca haluaa ottaa tehtävän vastaan. Koska Bianca on aika vetävän näköinen hiireksi, hänelle ilmoittautuu kaikki urospuoliset hiiret vapaaehtoiseksi lähtemään mukaan vaaralliselle matkalle. Bianca päättää ottaa kuitenkin parikseen tavallisen talonmiehen Bernandin. Bernand ei ole kovin innostunut lähdöstä, mutta tulee tietenkin mukaan. Bernand on aika pelokas kaveri ja hän on hyvin taikausoinen. Numero 13 tuottaa hänen mielestään pahaa onnea, vaikka se usein tuleekin matkalla vastaan.
Bernand ja Bianca suuntaavat ensin orpokotiin, josta Penny on kadonnut. Siellä Pennyn Rufus kissa kertoo, että eräs nainen jolla on panttilainaamo, on vienyt Pennyn. Rufus on harmillisen pienessä roolissa, mutta muuten suloinen vanha kissa. Suomiäänenä hänellä onkin Matti Ranin, joka tuo oman syvyytensä hahmoon. Orpokodista suunnataan panttilainaamoon, jossa kohdataan Madame Meduusa. Hänessä onkin paljon yhtäläisyyksiä 101 Dalmatialaisen Cruella De Villiin, eikä ihme, sillä tätä roolia alunperin suunniteltiin Cruellalle. Hyvä kuitenkin, että elokuva sai ihan oman pahiksensa. Meduusa puhuu Nupin kanssa puhelimessa ja päättää itse lähteä Pirupoukamalle. Sinne Bernand ja Bianca myös suuntaavat "lentokoneella" eli albatrossilla. Perille päästyään he kohtaavat mukavia metsän eläimiä, jotka haluavat auttaa Pennyn pelastamisessa. Eläimille tekee hankalaa, kun Madame Meduusalla on kaksi krokotiilia apurinaan. Yksi hiiri joka asuu tällä suolla, on saanut suomennoksensa nimeksi Hector, kyseisen laulajan mukaan. Hector pistääkin eläimistä eniten silmään, sillä hänellä on selvästikkin jonkin sortin alkoholiongelmia.
 |
| Penny tapaa Bernandin ja Biancan |
Eräänä iltana kun Penny on ykisnään menossa nukkumaan, tulevat Bernand ja Bianca tervehtimään häntä. Penny kertoo heille miksi on vankina ja yhdessä he luovat suunnitelman miten päästä Pirunpoukamalta pakoon. Ensin kuintekin tehdään Meduusan mukaan, eli joudutaan syvälle luolaan etsimään Paholaisen Silmää ja pelätään hukutaanko nousuveden aikaan. Bernand ja Bianca tulevat mukaan luolaan Pennyn taskussa ja yhdessä he löytävät ja saavat timantin mukaansa. Maan pinnalla Meduusan silmät kiiltelee timantin valosta ja apulainen Nuppi menettää hermonsa, koska tietenkin olettaa saavansa puolet löydöstä. Näiden kahden tapellessa alkaa tapahtua. Penny, Bernand, Bianca ja metsän eläimet laittavat hösseliksi. Krokotiilit jäävät hissiin jumiin ja muiden häiritessä Madame Meduusaa ja Nuppia Penny saa Madamen vesiskootterin käyntiin kainalossa nallensa, mihin timantti on piilotettu. Laiva syttyy tuleen ja uppoaa Pennyn ajaessa takaisin orpokotiin. Sieltä hänet onneksi adoptoidaan ja jalokivi lahjoitetaan museolle. Tarina päättyy siihen, kun Bernand ja Bianca ovat lentomatkalla kohti uutta seikkailua.
Koska elokuvasta minulla ei ole mitään lapsuusnostalgioita, niin tuon ajan elokuvana tuntuu, että yksi syvyysaspekti puutuu kokonaan. Pidän kovasti muuten tästä ahdistavasta ja jopa julmasta tunnelmasta, jossa on kokoajan kuitenkin turvallinen luottamuksen valo yllä. Missään kohdassa en pelkää, että jotain kamalaa tapahtuu Pennylle, vaikka itse tapahtumina jotkut kohtaukset ovat ihan kauheita, jopa ahdistavia. Madame osoittaa Pennyä suoraan rintaan aseella ja Penny on yksin maanalaisessa luolassa, joka tulvii vettä. Laivan loppu-uppoaminenkin on hyvin dramaattinen. Siltikin mikään näistä tapahtmista ei saa minulle suuria tunteita pintaan, mikä on elokuvan suurin ongelma. Myös jotenkin menee todella kauan aikaa siihen että päästään itse asiaan, eli Pennyn pelastamiseen.
 |
| Bernand ja Bianca sateessa |
Penny on hahmona todella suloinen. Pidän hänen vilpittömyydestään ja hänessä on enemmän luonnetta, kuin Oliver ja Kumppaneden Jennyssä, joka on ulkonäöltään muuten hyvin samankaltainen hahmo. Madame Meduusa on kovin persoonaton, hänen motiivejaan ei edes kerrota kunnolla miksi hän haluaa kyseisen timantin. Ulkonäöltään ja piirrostyyliltään hänestä tulee helposti Cruella mieleen, yhtä lailla on roikkurinnat ja paksua meikkiä. Apulainen Nuppi on todella tyhmä ja hänen fokuksensa on ainoastaan tuoda huumoria ja se kyllä toimii näin synkässä elokuvassa. Pääkaksikkomme jää valitettavasti Pennyn jalkoihin, sillä heidän luonteensa ei ole kovin voimakkaat. Bianca vaikuttaa hienohelmalta, mutta on muuten perushyvä muija. Hänen suomiäänenä on muuten Aristokattien Herttuatar joka jopa lievästi häiritsee minua, sillä jo pelkkä äänikin nostaa hänen hienohelmastatustaan. Bernand taas on vähän syvempi hahmo. Hän on vaatimaton, änkyttää puheessaan, kävelee söpösti kampatikkailla ja yrittää olla herrasmies, sillä auttaa jatkuvasti Biancaa kynysten yli. Bernand näyttää jo nyt mustasukkaisuuden tunteitansa, mikä taas pohjustaa paljonkin jatko-osaa Bernand ja Bianca Australiassa.
 |
| Paholaisen silmä löytyy pääkallon sisältä |
Pelastuspartio Bernand ja Bianca ei ole niin musiikintäytteinen, mitä Disneyelokuvilta on totuttu. Siinä on lauluja, mutta mikään niistä ei varsinaisesti jää päähäni soimaan. Elokuvan ensimmäinen laulu on jo alkuteksteissä prologin aikana, kun Penny lähettää pullopostia. Tämä kohtaus luo tunnelman elokuvan pelottavalle, mutta luottavaiselle teemalle. Sillä yksi elokuavn teemojahan on se, että ikinä ei saa luovuttaa vaikka kuinka pelottaisi. Toinen kaunis laulu Uusi päivä huominen soi siinä, kun Bernand ja Bianca ovat lentämässä. Taustalla näkyy kaunis aurinko ja vapaus. Kyseisestä kuvasta tulee minulla hyvin vahvasti mieleen Don Bluthin Fivel- ja Maa aikojen alussa -elokuvat, eikä ihme sillä Don Bluth on ollut tekemässä tätä elokuvaa ennen Disneyltä lähtöään. Hänen myöhemmissä omissa tuotannoissa on tätä samaa tematiikkaa, joten en tiedä onko se hänen mukanaan sitten päätynyt tähän elokuvaankin? Animaatio on muuten hyvin kaunista, varsinkin alun sateen ropina on aivan aitoa. Kokonaisuutena Bernand ja Bianca on hyvä elokuva, mutta ei se helpoin ja nopeasti lähetyttävin Disneyn klassikko, koska itse aihe on aika tylsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti